Tietoa atooppisesta ihottumasta

Mikä on atooppinen ihottuma?

  • Atooppisessa ihottumassa ihon pintakerroksen tiivis rakenne on häiriintynyt ja ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti.
  • Puutteellinen läpäisyeste, perimä ja ympäristö yhdessä aikaansaavat tulehdussolujen aktivoitumisen, josta seuraa ihon kuivuus, kutina ja ihottuma.
  • Atooppisen ihottuman kehittymistä ei voi tehokkaasti ehkäistä.
  • Suurimmalla osalla potilaista ihottuma on lievää, mutta se voi olla myös hankalaa ja heikentää elämänlaatua merkittävästi.
  • Atopia viittaa henkilön taipumukseen muodostaa tavanomaista herkemmin IgE-luokan allergiavasta-aineita elinympäristön ärsykkeitä vastaan. Pelkkä IgE-vasta-aineiden esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita allergiaa, vaan allergiassa potilaalla on myös siihen sopivia oireita.
  • Aikuisista noin 25–30 prosenttia on joskus elämänsä aikana sairastanut atooppista ihottumaa. Lapsilla atooppista ihottumaa todetaan 10–20 prosentilla.

Atooppisen ihottuman vaikutus elämänlaatuun

  • Ihottuman vaikutus elämänlaatuun riippuu usein ihottuman vaikeusasteesta. Vaikea ihottuma voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.
  • Atooppisen ihottuman oireiden vaikeusaste on yleensä aaltoileva ja voi vaihdella esimerkiksi iän ja vuodenajan mukaan.
  • Lapsilla ihottuma yleensä paranee tai lievenee vuosien kuluessa, mutta voi jälleen pahentua nuoruusiässä.
  • Atooppiselle ihottumalle tyypillinen kutina voi aiheuttaa unihäiriöitä, mikä voi näkyä koulu- ja työelämässä suoriutumisessa sekä mielialassa ja jaksamisessa.
  • Nuoruus- ja aikuisiässä esimerkiksi kasvojen ihottuma voi olla merkittävä kosmeettinen ja sosiaalinen haitta.
  • Erityisesti käsien atooppinen ihottuma voi vaikuttaa ammatinvalintaan, työkykyyn sekä arkiaskareiden suorittamiseen. Käsi-ihottuma pahenee herkästi kosteudesta ja kosketuksesta ruoka-aineisiin, saippuoihin, veteen, pölyyn ja likaan.

Lisätietoa atooppisen ihottuman vaikutuksesta elämänlaatuun (Duodecim-lehti)

Atooppisen ihottuman liitännäissairaudet

  • Atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla on usein myös muita atooppisia sairauksia. Tyypillisimpiä ovat siitepöly- ja eläinpölyallergiat.
  • Lehtipuille, kuten koivulle, allergiset potilaat saavat usein lieviä suu- ja nieluoireita joistain raaoista hedelmistä ja kasviksista, kuten omenoista, persikasta, mantelista ja pähkinöistä. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi.
  • Atooppista ihottumaa sairastavilla on myös muuta väestöä useammin astmaa, erityisesti mikäli atooppinen ihottuma on vaikea.
  • Atooppisen ihottuman kutina voi vaikeuttaa nukkumista ja heikentää unen laatua. Krooninen väsymys on muuta väestöä yleisempää.
  • Atooppista ihottumaa sairastavilla on lisääntynyt riski sairastua masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöihin. Syyt ovat osin epäselviä, mutta unihäiriöt, ja ihottuman aiheuttama psykososiaalinen taakka saattavat selittää yhteyttä.
  • Mikäli sinulla on tai epäilet itselläsi olevan näitä liitännäissairauksia, ole yhteydessä lääkäriin tai sairaanhoitajaan, jotta tilanne voidaan selvittää ja aloittaa tarvittava hoito.

Lisätietoa:

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

Atooppinen ihottuma (Ihotautitalo, Terveyskylä)

Ihottuman tyyppialueet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Esiintyvyys ja ennuste (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Etiologia ja patogeneesi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Atooppisen ekseeman liitännäissairaudet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Ehkäisy (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)