Kroonisen spontaanin urtikariapotilaan polku

Oireet

Urtikaria eli nokkosihottuma ilmenee tyypillisesti kutiavina, ihosta koholla olevina paukamina tai läiskinä, jotka muistuttavat nokkosen polttamaa. Iho paukamien ympärillä saattaa punoittaa.

Paukamien läpimitta vaihtelee parista millimetristä pariinkymmeneen senttimetriin ja ne vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiselle.

Urtikarian paukamat tulevat esille muutamassa kymmenessä minuutissa ja häviävät yleensä muutaman tunnin kuluessa.

Urtikariassa yksittäinen paukama on enintään 24 tuntia samassa kohdassa.

Noin puolella potilaista on paukamien lisäksi ihon tai limakalvojen turvotusta eli ns. angioödeemaa. Turvotusta esiintyy tyypillisesti esimerkiksi silmäluomien tai huulten alueella mutta turvotusta voi myös esiintyä kielessä, yläraajoissa tai sukuelimissä.
Urtikariaan ei yleensä liity kuumetta, nivelvaivoja tai muita yleisoireita. Mahdollinen kuume voi kuitenkin liittyä taustalla olevaan infektioon.
Urtikaria on varsin yleistä ja noin joka viides suomalainen potee sitä jossakin elämänsä vaiheessa.

Akuutti urtikaria

Lyhytkestoinen, akuutti urtikaria on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla.
Akuutin urtikarian aiheuttaja on usein nuhakuume tai muu virusinfektio, mutta useimmiten oireet tulevat yllättäen ilman muita oireita.
Usein sairauden syy jää epäselväksi tai sitä ei löydetä ollenkaan. Aiheuttajaa ei yleensä voida päätellä oireen ulkonäön tai laajuuden perusteella.
Korkeintaan muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle.
Urtikarian oireet kestävät yleensä muutaman päivän tai viikon, mutta joskus ne saattavat pitkittyä.
Oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke, kuten hankaus tai paine. Silloin kyseessä voi olla mm. hikiurtikaria, piirtopaukamointi, paineurtikaria, kylmä- tai kuumaurtikaria, valourtikaria, vesiurtikaria ja tärinäurtikaria.
Akuutti urtikaria voi olla vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, jolloin urtikarian lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.

Krooninen spontaani urtikaria

Jos oireet kestävät pidempään kuin kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta spontaanista urtikariasta, joka tarkoittaa pitkäkestoisesti oireilevaa, ilman ulkoista ärsykettä tulevaa nokkosihottumaa.
Kroonisen urtikarian kesto vaihtelee eri potilailla, mutta onneksi suurimmalla osalla oireet rauhoittuu kahden vuoden sisällä.
Krooninen urtikaria on yleensä sisäsyntyinen autoimmuunitauti eikä laajoista tutkimuksista esim. allergiatutkimuksista ole yleensä hyötyä.

Tiedonhaku

On luonnollista lähteä etsimään tietoa kun oireet ilmaantuvat.
Tätä varten olemme koonneet sinulle luotettavia tietolähteitä luettavaksi:

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto: tietoa urtikariasta

Terveyskirjasto: tietoa urtikariasta
Terveyskylän Ihotautitalo: mikä on urtikaria?
Terveyskylä: kuvia urtikariasta

Hakeutuminen hoitoon

Hoitosuunnitelma

Hoidon aloitus

Oireiden hoito voidaan aloittaa heti diagnoosin varmistuttua. Tauti väistyy usein jo vuodessa, mutta kestää ajoittain jopa 5-10 v.

Alkuvaiheessa testataan mahdollisesti altistavien tekijöiden pois jättämistä.
Kulmakivi hoidossa on riittävän suuri annos antihistamiinia riittävän pitkään. Antihistamiinit lienevät monille tuttuja, sillä niitä käytetään myös allergiaoireiden estoon ja lievittämiseen.
- Voit käyttää antihistamiineja turvallisesti jopa 4 tablettia päivässä.
- Käytä antihistamiinia säännöllisesti päivittäin lääkärin ohjeen mukaan.
- Antihistamiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä, haittavaikutuksena voi joillakin potilailla olla lievää väsymystä.
- Antihistamiiniksi valitaan jokin ns. 2. polven väsyttämätön valmiste.
- On tärkeää, että jatkat hoitoa riittävän pitkään. Oireiden vähitellen helpottaessa vähennä antihistamiiniannosta ensin pikkuhiljaa, jotta voit havaita, pahenevatko oireet uudelleen.
- Lääkitystä kannattaa alkaa purkaa vasta kolmen oireettoman kuukauden jälkeen.
- Mikäli urtikariaan liittyy häiritsevää ahdistuneisuutta tai stressiä voit kertoa siitä hoitavalle lääkärille ja tarvittaessa voit varata ajan psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin vastaanotolle.

Lisäksi hankalaan kutinaan voidaan käyttää kortisonivoiteita. Jos näistä valmisteista ei ole apua antihistamiinin ohella, lääkäri voi määrätä sinulle tässä vaiheessa muita lääkkeitä, esimerkiksi lyhyttä kortisonikuuria (prednisoloni) tai montelukastia (leukotrieenireseptori estäjä) suun kautta.
Infektiot, tulehduskipulääkkeet, unen vähyys, voimakas fyysinen rasitus ja alkoholi voivat laukaista tai pahentaa urtikariaa, ja voit yrittää hillitä oireita välttämällä niitä. Myös hampaat on hyvä pitää kunnossa infektioiden varalta, sillä suun infektiot voivat voimistaa urtikariaoireita.
Pitkäaikaisessa hoidossa voit itse säädellä käyttämiesi lääkkeiden määrää ja aloittaa jopa lyhyen kortisonikuurin omatoimisesti esim. 3- 10 päivän ajaksi lääkärin antamien ohjeiden mukaan.
Jos oireesi jatkuvat yli 6 viikkoa ja ne haittaavat esim. työ- tai toimintakykyäsi, eikä antihistamiini tuo riittävästi apua, lääkäri voi tehdä lähetteen ihotautilääkärin vastaanotolle. Lääkäri kirjoittaa sinulle myös tarvittaessa sairauslomaa.

Oireiden uudelleen aktivoituminen

Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin infektiot voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin antamissa rajoissa. Jos tästä huolimatta oirekuva on hankala, ole yhteydessä urtikariaasi hoitavaan yksikköön.
Joskus tauti saattaa vuosienkin jälkeen uusia, siis tulla toistamiseen.
Jos hoitosuhteesi erikoissairaanhoidossa on päättynyt, on selkeintä olla ensin yhteydessä perusterveydenhuoltoon. Kerro perusterveydenhuollon lääkärille, että sinua on aikaisemmin hoidettu erikoissairaanhoidossa vaivan vuoksi. Näin hoitava lääkärisi tietää perehtyä erikoissairaanhoidon sairauskertomukseesi.
Ylipäätään erikoissairaanhoitoon toivotaan lähetettäviksi kaikki ne urtikariapotilaat, joilla on elämää häiritseviä oireita siitä huolimatta, että he käyttävät antihistamiinia 4 tbl/pv (ja mahdollisesti montelukastia).

Lähete erikois- sairaanhoitoon

Lue kutsukirje ja sen liitteet huolellisesti läpi.

Ota voimassa/käytössä oleva lääkelista mukaasi sekä mahdollisia kuvatallenteita oireilustasi.

Ota mukaan mahdollisesti täyttämäsi UAS7-kaavakkeet ja täytetty DLQI-kaavake.

Ota mukaasi vastaanotolle Kela-kortti, henkilöllisyystodistus, sekä hallussasi olevat muualla kuin HUS:ssa otetut sairauteesi liittyvät röntgenkuvat ja laboratoriovastaukset. Jos sinulla on maksusitoumus esim. vakuutusyhtiöltä, työantajalta tai sosiaalitoimistosta, ota se mukaan.

Kutsukirje sisältää ohjeet poliklinikalle ilmoittautumiseen.

Vastaanottoajat voivat viivästyä, joten varaathan riittävästi aikaa käynnille.

Vältä hajusteiden käyttöä sairaalaan tullessasi.

Lähetämme käynneistä, hoitojaksoista sekä lääkärintodistuksista laskun jälkikäteen kotiin. Lisätietoja ja maksujen määrät löytyvät osoitteesta www.hus.fi/potilasmaksut. Peruuttamatta jätetystä ajasta perimme sakkomaksun.

Potilaspysäköinti

Sairaalan pihalla on rajoitettu määrä maksullisia pysäköintipaikkoja. Tarkempaa tietoa pysäköinnistä löydät sairaalan internetsivuilta.
Esteettömät pysäköintipaikat sijaitsevat pääsisäänkäyntimme edessä. Saattoliikenteellä on mahdollisuus pysähtyä kaikkien sisäänkäyntiemme edessä.
Lisätietoa: HUS käyntiohjeet

Kulkuyhteydet

Suositellaan joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja kulkuyhteyksiin kannattaa tutustua ennen poliklinikalle saapumista.
Linja-autopysäkit ja raitiovaunupysäkit sijaitsevat Paciuksenkadun varrella. Jos saavut julkisilla liikennevälineillä tai kävellen, reitillä on pitkä ja jyrkkä mäki.
Jalankulkijoille suositellaan ensimmäisen kerroksen sisäänkäyntiä, jolle on portaat.

Savuton HUS

HUS on savuton sairaala, jossa sinä ja muut potilaat voitte parantua turvallisesti ja henkilökunta voi työskennellä terveydelle hyvässä ympäristössä. Tupakointi on sallittua vain tupakoinnille tarkoitetuissa tiloissa ulkona.

Asiointi- ja palautekanavat

Yhteystiedot

Allergiapäiväosasto
Iho- ja allergiasairaala, B-porras, 4. krs, Meilahdentie 2, Helsinki

Aukioloajat
ma–to 7:30–15:30
pe 9:00–15:30

Yhteydenotot
puh. 09 471 75200 (kiireelliset asiat (kuten saman päivän peruutukset) klo 7.30-14, kiireettömät asiat klo 8-16)

.

Ihotautien ja allergologian poliklinikka
Sairaalatie 8, 08200 Lohja
Sisääntulo; C-ovesta vasemmalle ja hissillä 2. kerrokseen

Aukioloajat
ma-pe klo 8.30 – 15

Soittoaika
klo 12-13 puh 019- 3801 328

Palautteen antaminen
Avointa palautetta voit antaa nimettömänä joko tietylle yksikölle tai yleisesti koko HUSille. Antaessasi yleistä palautetta kirjoita yksikön nimi -kohtaan HUS yleinen palaute. Jos haluat vastauksen, jätäthän meille yhteystietosi.

Palautteeseen ei saa laittaa henkilötunnusta tai luottamuksellista tietoa omasta tai toisen henkilön hoidosta.
Varattua hoito- tai tutkimusaikaa ei voi perua palautelomakkeella.
Tietosuojasyistä emme vastaa henkilökohtaista hoitoasi koskeviin kysymyksiin palautejärjestelmän kautta. Otathan näissä tapauksissa yhteyttä sinua hoitavaan yksikköön.
Hoitoa koskevissa asioissa voit myös ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Tietosuoja-kysymyksissä neuvoo tietosuojavastaava. Lue lisää potilaan oikeuksista.

Ennen vastaanottoa lue huolella läpi saamasi kutsukirje. Kirje saattaa sisältää tarkempia ohjeita vastaanotolle valmistautumista varten kuten lääketauotusohjeita tai viikkojen ajan päivittäin täytettäviä kyselykaavakkeita. Ota myös valokuvia iho-oireistasi vastaanottoa varten.

Lääkärin vastaanoton sisältö vaihtelee usein potilaskohtaisesti.
Kaikilta potilailta kysytään tietyt asiat kuten perussairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Varmista, että muistat käyttämiesi lääkkeiden nimet ja annokset tai kirjoita näistä mukaasi muistilista.
Lääkäri kysyy todennäköisesti sairautesi alkamisajankohdasta, oireista, oireiden liittymisestä mahdollisiin laukaiseviin tai pahentaviin tekijöihin, käytetyistä hoidoista ja käytettyjen hoitojen tehosta.
Lääkäri luultavasti kysyy käyttämistäsi lääkkeistä myös siksi, että joillakuilla potilailla tulehduskipulääkkeet voivat selvästi pahentaa urtikaria- ja turvotusoireita ja joillakuilla ACE-estäjiin ja AT-salpaajiin kuuluvat verenpainelääkkeet turvotusoireita.
Joskus harvoin urtikaria voi liittyä elimistössä olevaan tulehdukseen. Lääkäri saattaa esittää tähän liittyen kysymyksiä, ja onkin hyvä miettiä jo valmiiksi, milloin on esim. käynyt viimeksi hammaslääkärissä.

Esitietojen keräämisen jälkeen siirrytään tutkimiseen.

Yleensä ihotautilääkärin vastaanotolla tulee riisuutua alusvaatteisilleen, jolloin myös mahdolliset poikkeavat luomet voidaan todeta. Itse urtikarian osalta ihon tutkimisella on merkitystä vain, jos urtikariaa tai sen jälkiä on vastaanotolla ollessa. Lääkäri katsoo ja tarvittaessa tunnustelee ihoa, usein myös tekee esim. nielulastalla ihoa raapaisten piirtopaukamointitestin.
Tulehduksien mahdollisuutta pohdittaessa voi olla tarpeen mm. katsoa suuhun ja tunnustella imusolmukealueita.
Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen myös kuunnella sydän ja keuhkot.
Älä ole huolissasi, jos ihosi on täysin terve vastaanotolle mennessä. Tämä on varsin yleistä urtikarian kohdalla. Jos sinulla on valokuvia esim. matkapuhelimessasi, niin voit näyttää ne lääkärille.
Näiden tietojen perusteella lääkäri tekee suunnitelman tarvittavista jatkotutkimuksista ja niiden aikataulusta. Joskus tarvitaan laboratorio-kokeita, joita varten otetaan verikoe. Vain harvoin tarvitaan koepaloja, jotka otetaan yleensä pienellä rengasmaisella veitsellä paikallispuudutuksessa.
Jos sinulla epäillään jonkin fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa mutta asia ei vaikuta jo kertomasi perusteella selvältä, lääkäri saattaa määrätä erilaisia testejä asian tutkimiseksi. Näissä testeissä tyypillisesti pyritään aiheuttaa jollakin ihoalueelle nokkosihottumaa altistamalla ihoaluetta tälle fysikaaliselle tekijälle.
Jos urtikaria on kroonista eli sitä esiintyy vähintään kolmena päivänä viikossa ja oireilu on jatkunut vähintään kuusi viikkoa, ei urtikaria yleensä koskaan liity allergioihin. Poikkeuksena on tiettävästi ainutlaatuinen, viivästynein oirein ilmenevä, puutiaisen puremien seurauksena kehittyvä allergia nisäkkäiden lihan galaktoosi-a-1,3 -galaktoosille, johon liittyen on maailman lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu monta tapausta kroonista urtikariaa.
Tutkimuksista huolimatta suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi. Allergia,- Iho - ja Astmaliitto: fysikaaliset urtikariat.

Vastaanoton lopuksi lääkäri kertoo vaivan luonteesta ja ennusteesta. Tuolloin tehdään myös hoitosuunnitelma. Vastaanoton aikana kannattaa kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.