Kroonisen spontaanin urtikariapotilaan polku

Avoterveydenhuolto

Erikoissairaanhoito

Ihottuma kädessä

Oireet

Akuutti urtikaria

  • Lyhytkestoinen, akuutti urtikaria on tavallisempi lapsilla kuin aikuisilla.
  • Akuutin urtikarian aiheuttaja on usein nuhakuume tai muu virusinfektio, mutta useimmiten oireet tulevat yllättäen ilman muita oireita.
  • Usein sairauden syy jää epäselväksi tai sitä ei löydetä ollenkaan. Aiheuttajaa ei yleensä voida päätellä oireen ulkonäön tai laajuuden perusteella.
  • Korkeintaan muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle.
  • Urtikarian oireet kestävät yleensä muutaman päivän tai viikon, mutta joskus ne saattavat pitkittyä.
  • Oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke, kuten hankaus tai paine. Silloin kyseessä voi olla mm. hikiurtikaria, piirtopaukamointi, paineurtikaria, kylmä- tai kuumaurtikaria, valourtikaria, vesiurtikaria ja tärinäurtikaria.
  • Akuutti urtikaria voi olla vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, jolloin urtikarian lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.

Krooninen spontaani urtikaria

  • Jos oireet kestävät pidempään kuin kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta spontaanista urtikariasta, joka tarkoittaa pitkäkestoisesti oireilevaa, ilman ulkoista ärsykettä tulevaa nokkosihottumaa.
  • Kroonisen urtikarian kesto vaihtelee eri potilailla, mutta onneksi suurimmalla osalla oireet rauhoittuu kahden vuoden sisällä.
  • Krooninen urtikaria on yleensä sisäsyntyinen autoimmuunitauti eikä laajoista tutkimuksista esim. allergiatutkimuksista ole yleensä hyötyä.
Ajanvarauskalenteri

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja lääkäri pystyy useimmiten oireiden perusteella tunnistamaan tilan urtikariaksi.

  • Lääkärin vastaanotolla:
    • Keskustelet lääkärin kanssa mahdollisista oireiden aiheuttajista. Jos epäilet jotain tiettyä asiaa oireiden aiheuttajaksi, tämä on hyvä tuoda esille.
    • Jos sinulla on kuvia ihottumastasi esimerkiksi kännykässäsi, kuvia kannattaa näyttää lääkärille.
    • Jos lääkäri epäilee kertomuksen perusteella tiettyjä aiheuttajia, sinulle tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia mahdollisen aiheuttajan selvittämiseksi.
    • Akuutti urtikaria liittyy usein taustalla olevaan infektioon mutta usein infektio-oireita ei ole enää urtikarian aikana tunnistettavissa ja urtikarian laukaiseva tekijä jää epäselväksi.
    • Jos oire on kestänyt vähintään kuusi viikkoa ja altistavaa tekijää ei löydy, kyseessä on ns. krooninen spontaani urtikaria.
  • Lääkäri määrää urtikariaan yleensä antihistamiinia, jopa nelinkertaisella annoksella. Sen tehotessa urtikariadiagnoosi myös varmistuu.
  • Syvempään turvotukseen eli angioödeemaan antihistamiini ei tehoa aivan yhtä hyvin, ja oireiden rajuudesta riippuen antihistamiinin rinnalla voidaan käyttää mm. lyhytaikaista kortisonikuuria.
  • Useimmiten antihistamiini tehoa melko hyvin myös krooniseen spontaaniin urtikariaan.
  • Kroonisen spontaanin urtikarian ennuste on yleensä hyvä: Oireet rauhoittuvat yleensä 2-5 vuodessa, ja jo vuoden kuluttua 30-50% potilaista on oireettomia.
Potilas suurennuslasin alla

Tutkimukset

  • Urtikariaa liitetään usein allergioihin, mutta kroonisen spontaanin urtikarian taustalla ei yleensä löydy allergisoivia tekijöitä.
  • Yleensä potilaan kertomuksesta käy ilmi, jos urtikaria voisi johtua allergiasta tai liittyy kylmyyteen, hikoiluun tai kosketukseen liittyen. Usein tutkimuksista ei saada uutta tietoa, minkä vuoksi turhia tai vaivalloisia tutkimuksia pyritään välttämään.
  • Tutkimukset voivat joissakin tapauksissa olla tarpeellisia, esim. jos alkuoireet ovat olleet hyvin rajuja tai halutaan poissulkea mahdollinen allergia aiheuttajana.

Mahdollisia tutkimuksia ovat:

  • Allergia- tai PRICK-testit, piirtopaukamointitesti ja fysikaaliset altistukset esim. kylmälle ja kuumalle.
  • Tiettyjen lääkkeiden tiedetään aiheuttavan erityisesti limakalvoturvotusta eli angioödeemaa: tulehduskipulääkkeet ja verenpainelääkkeistä ACE-estäjät ja AT2-salpaajat, eli -priili tai -sartaani -loppuiset lääkkeet. Mikäli epäilet että turvotustaipumus johtuu lääkityksestä, asiasta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärisi kanssa.
  • Suun alueen piilevät tulehdukset voivat olla syynä urtikariaan, joten on suositeltavaa käydä hammaslääkärissä.
  • Joskus aiheuttajana on virustartunta, jota harvemmin pystytään jäljittämään. Verikokeiksi riittävät yleensä hyvin tavanomaiset verikokeet kuten verenkuva ja tulehdusarvot. Joskus myös tutkitaan, onko vatsassa helikobakteeria.
Hoitosuunnitelma

Hoitosuunnitelma

Hoidon aloitus

Oireiden hoito voidaan aloittaa heti diagnoosin varmistuttua. Tauti väistyy usein jo vuodessa, mutta kestää ajoittain jopa 5-10 v.

  • Alkuvaiheessa testataan mahdollisesti altistavien tekijöiden pois jättämistä.
  • Kulmakivi hoidossa on riittävän suuri annos antihistamiinia riittävän pitkään. Antihistamiinit lienevät monille tuttuja, sillä niitä käytetään myös allergiaoireiden estoon ja lievittämiseen.
    • Voit käyttää antihistamiineja turvallisesti jopa 4 tablettia päivässä.
    • Käytä antihistamiinia säännöllisesti päivittäin lääkärin ohjeen mukaan.
    • Antihistamiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä, haittavaikutuksena voi joillakin potilailla olla lievää väsymystä.
    • Antihistamiiniksi valitaan jokin ns. 2. polven väsyttämätön valmiste.
    • On tärkeää, että jatkat hoitoa riittävän pitkään. Oireiden vähitellen helpottaessa vähennä antihistamiiniannosta ensin pikkuhiljaa, jotta voit havaita, pahenevatko oireet uudelleen.
    • Lääkitystä kannattaa alkaa purkaa vasta kolmen oireettoman kuukauden jälkeen.
    • Mikäli urtikariaan liittyy häiritsevää ahdistuneisuutta tai stressiä voit kertoa siitä hoitavalle lääkärille ja tarvittaessa voit varata ajan psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin vastaanotolle.
  • Lisäksi hankalaan kutinaan voidaan käyttää kortisonivoiteita. Jos näistä valmisteista ei ole apua antihistamiinin ohella, lääkäri voi määrätä sinulle tässä vaiheessa muita lääkkeitä, esimerkiksi lyhyttä kortisonikuuria (prednisoloni) tai montelukastia (leukotrieenireseptori estäjä) suun kautta.
  • Infektiot, tulehduskipulääkkeet, unen vähyys, voimakas fyysinen rasitus ja alkoholi voivat laukaista tai pahentaa urtikariaa, ja voit yrittää hillitä oireita välttämällä niitä. Myös hampaat on hyvä pitää kunnossa infektioiden varalta, sillä suun infektiot voivat voimistaa urtikariaoireita.
  • Pitkäaikaisessa hoidossa voit itse säädellä käyttämiesi lääkkeiden määrää ja aloittaa jopa lyhyen kortisonikuurin omatoimisesti esim. 3- 10 päivän ajaksi lääkärin antamien ohjeiden mukaan.
  • Jos oireesi jatkuvat yli 6 viikkoa ja ne haittaavat esim. työ- tai toimintakykyäsi, eikä antihistamiini tuo riittävästi apua, lääkäri voi tehdä lähetteen ihotautilääkärin vastaanotolle. Lääkäri kirjoittaa sinulle myös tarvittaessa sairauslomaa.

Oireiden uudelleen aktivoituminen

  • Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin infektiot voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin antamissa rajoissa. Jos tästä huolimatta oirekuva on hankala, ole yhteydessä urtikariaasi hoitavaan yksikköön.
  • Joskus tauti saattaa vuosienkin jälkeen uusia, siis tulla toistamiseen.
  • Jos hoitosuhteesi erikoissairaanhoidossa on päättynyt, on selkeintä olla ensin yhteydessä perusterveydenhuoltoon. Kerro perusterveydenhuollon lääkärille, että sinua on aikaisemmin hoidettu erikoissairaanhoidossa vaivan vuoksi. Näin hoitava lääkärisi tietää perehtyä erikoissairaanhoidon sairauskertomukseesi.
  • Ylipäätään erikoissairaanhoitoon toivotaan lähetettäviksi kaikki ne urtikariapotilaat, joilla on elämää häiritseviä oireita siitä huolimatta, että he käyttävät antihistamiinia 4 tbl/pv (ja mahdollisesti montelukastia).
Sydän käden päällä

Oireiden helpottuminen

Oireet helpottavat vähitellen, mutta antihistamiinia ei kannata kokonaan lopettaa ennen kuin oireiden loppumisesta on kulunut n. 3 kk.

Sydän käden päällä

Oireiden helpottuminen

Oireet helpottavat vähitellen, mutta antihistamiinia ei kannata kokonaan lopettaa ennen kuin oireiden loppumisesta on kulunut n. 3 kk.

Suurennuslasi

Jatkoseuranta

  • Urtikariaan ei ole parantavaa lääkitystä, mutta antihistamiinit ovat hyvä hoitokeino oireiden helpottamiseen.
  • On hyvä ottaa huomioon se, että jos oireet ovat lievät, vahvan lääkityksen haitat korostuvat.
  • Jos pärjäät oireidesi kanssa, voit itse säädellä antihistamiiniannosta (ks. hoidon aloitus).
  • Jos oireet pahenevat maksimaalisesta antihistamiiniannoksesta huolimatta, ota yhteyttä omaan hoitoyksikköösi (terveyskeskus, työterveys, yksityislääkäri), jossa hoito on aloitettu.
  • Jos oireesi haittaavat arkeasi merkittävästi, ole rohkeasti yhteydessä lääkäriin.

Kutsu ihotautilääkärin vastaanotolle

Avoterveydenhuollon lääkäri kirjoittaa sinulle tarvittaessa lähetteen Iho- ja allergiasairaalaan. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.

  • HUS varaa ajan ja lähettää kutsukirjeen kotiisi.
  • Kirjeessä kerrotaan käynnin ajankohta ja mahdolliset erityisohjeet vastaanotolle valmistautumiseen.

Poikkeuksena ovat kiireelliset tapaukset, jolloin hoitoon on päästävä välittömästi potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa annetaan päivystysvastaanotoilla.

Esteen sattuessa

Mikäli et äkillisen sairauden vuoksi pääse poliklinikalle sovittuna aikana tai, jos vaiva ei vaadi hoitoa tai sinut on jo hoidettu muualla, pyydämme ilmoittamaan siitä ensi tilassa. Ajanvaraus tulee perua viimeistään edeltävänä arkipäivänä klo 11 mennessä puhelimitse soittamalla.

Vastaanotolle tullessa:

Potilaspysäköinti

  • Sairaalan pihalla on rajoitettu määrä maksullisia pysäköintipaikkoja. Tarkempaa tietoa pysäköinnistä löydät sairaalan internetsivuilta.
  • Esteettömät pysäköintipaikat sijaitsevat pääsisäänkäyntimme edessä. Saattoliikenteellä on mahdollisuus pysähtyä kaikkien sisäänkäyntiemme edessä.
  • Lisätietoa: HUS käyntiohjeet

Kulkuyhteydet

  • Suositellaan joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja kulkuyhteyksiin kannattaa tutustua ennen poliklinikalle saapumista.
  • Linja-autopysäkit ja raitiovaunupysäkit sijaitsevat Paciuksenkadun varrella. Jos saavut julkisilla liikennevälineillä tai kävellen, reitillä on pitkä ja jyrkkä mäki.
  • Jalankulkijoille suositellaan ensimmäisen kerroksen sisäänkäyntiä, jolle on portaat.

Savuton HUS

  • HUS on savuton sairaala, jossa sinä ja muut potilaat voitte parantua turvallisesti ja henkilökunta voi työskennellä terveydelle hyvässä ympäristössä. Tupakointi on sallittua vain tupakoinnille tarkoitetuissa tiloissa ulkona.

Asiointi- ja palautekanavat

Yhteystiedot

Allergiapäiväosasto
Iho- ja allergiasairaala, B-porras, 4. krs, Meilahdentie 2, HelsinkiAukioloajat
ma–to 7:30–15:30

pe 9:00–15:30

Toimisto
09 471 86520 (ei ajanvarauksia)

.

Ihotautien ja allergologian poliklinikka
Sairaalatie 8, 08200 Lohja
Sisääntulo; C-ovesta vasemmalle ja hissillä 2. kerrokseen

Aukioloajat
ma-pe klo 8.30 – 15

Soittoaika
klo 12-13 puh 019- 3801 328

Palautteen antaminen
Avointa palautetta voit antaa nimettömänä joko tietylle yksikölle tai yleisesti koko HUSille. Antaessasi yleistä palautetta kirjoita yksikön nimi -kohtaan HUS yleinen palaute. Jos haluat vastauksen, jätäthän meille yhteystietosi.

  • Palautteeseen ei saa laittaa henkilötunnusta tai luottamuksellista tietoa omasta tai toisen henkilön hoidosta.
  • Varattua hoito- tai tutkimusaikaa ei voi perua palautelomakkeella.
  • Tietosuojasyistä emme vastaa henkilökohtaista hoitoasi koskeviin kysymyksiin palautejärjestelmän kautta. Otathan näissä tapauksissa yhteyttä sinua hoitavaan yksikköön.
  • Hoitoa koskevissa asioissa voit myös ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Tietosuoja-kysymyksissä neuvoo tietosuojavastaava. Lue lisää potilaan oikeuksista.
Lääkäri

Ihotautilääkärin vastaanotto ja diagnoosi

Ennen vastaanottoa lue huolella läpi saamasi kutsukirje. Kirje saattaa sisältää tarkempia ohjeita vastaanotolle valmistautumista varten kuten lääketauotusohjeita tai viikkojen ajan päivittäin täytettäviä kyselykaavakkeita. ​Ota myös valokuvia iho-oireistasi vastaanottoa varten.

  • Lääkärin vastaanoton sisältö vaihtelee usein potilaskohtaisesti. ​
  • Kaikilta potilailta kysytään tietyt asiat kuten perussairaudet ja käytössä olevat lääkitykset. Varmista, että muistat käyttämiesi lääkkeiden nimet ja annokset tai kirjoita näistä mukaasi muistilista. ​
  • Lääkäri kysyy todennäköisesti sairautesi alkamisajankohdasta, oireista, oireiden liittymisestä mahdollisiin laukaiseviin tai pahentaviin tekijöihin, käytetyistä hoidoista ja käytettyjen hoitojen tehosta.
  • Lääkäri luultavasti kysyy käyttämistäsi lääkkeistä myös siksi, että joillakuilla potilailla tulehduskipulääkkeet voivat selvästi pahentaa urtikaria- ja turvotusoireita ja joillakuilla ACE-estäjiin ja AT-salpaajiin kuuluvat verenpainelääkkeet turvotusoireita.
  • Joskus harvoin urtikaria voi liittyä elimistössä olevaan tulehdukseen. Lääkäri saattaa esittää tähän liittyen kysymyksiä, ja onkin hyvä miettiä jo valmiiksi, milloin on esim. käynyt viimeksi hammaslääkärissä.​

Esitietojen keräämisen jälkeen siirrytään tutkimiseen. ​

  • Yleensä ihotautilääkärin vastaanotolla tulee riisuutua alusvaatteisilleen, jolloin myös mahdolliset poikkeavat luomet voidaan todeta. Itse urtikarian osalta ihon tutkimisella on merkitystä vain, jos urtikariaa tai sen jälkiä on vastaanotolla ollessa. Lääkäri katsoo ja tarvittaessa tunnustelee ihoa, usein myös tekee esim. nielulastalla ihoa raapaisten piirtopaukamointitestin​.
  • Tulehduksien mahdollisuutta pohdittaessa voi olla tarpeen mm. katsoa suuhun ja tunnustella imusolmukealueita.
  • Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen myös kuunnella sydän ja keuhkot.
  • Älä ole huolissasi, jos ihosi on täysin terve vastaanotolle mennessä. Tämä on varsin yleistä urtikarian kohdalla. Jos sinulla on valokuvia esim. matkapuhelimessasi, niin voit näyttää ne lääkärille.​
  • Näiden tietojen perusteella lääkäri tekee suunnitelman tarvittavista jatkotutkimuksista ja niiden aikataulusta. Joskus tarvitaan laboratorio-kokeita, joita varten otetaan verikoe. Vain harvoin tarvitaan koepaloja, jotka otetaan yleensä pienellä rengasmaisella veitsellä paikallispuudutuksessa. ​
  • Jos sinulla epäillään jonkin fysikaalisen tekijän aiheuttamaa urtikariaa mutta asia ei vaikuta jo kertomasi perusteella selvältä, lääkäri saattaa määrätä erilaisia testejä asian tutkimiseksi. Näissä testeissä tyypillisesti pyritään aiheuttaa jollakin ihoalueelle nokkosihottumaa altistamalla ihoaluetta tälle fysikaaliselle tekijälle.
  • Jos urtikaria on kroonista eli sitä esiintyy vähintään kolmena päivänä viikossa ja oireilu on jatkunut vähintään kuusi viikkoa, ei urtikaria yleensä koskaan liity allergioihin. Poikkeuksena on tiettävästi ainutlaatuinen, viivästynein oirein ilmenevä, puutiaisen puremien seurauksena kehittyvä allergia nisäkkäiden lihan galaktoosi-a-1,3 -galaktoosille, johon liittyen on maailman lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu monta tapausta kroonista urtikariaa.
  • Tutkimuksista huolimatta suurimmassa osassa tapauksia kroonisen spontaanin urtikarian syy jää epäselväksi. Allergia,- Iho - ja Astmaliitto: fysikaaliset urtikariat.

Vastaanoton lopuksi lääkäri kertoo vaivan luonteesta ja ennusteesta. Tuolloin tehdään myös hoitosuunnitelma. ​Vastaanoton aikana kannattaa kysyä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset.​

Hoitosuunnitelma

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

  • Hoitosuunnitelma sisältää tarvittavat lääkitykset ja niiden käytön opastuksen sekä jatkosuunnitelmat. Jos tarvittavat tutkimukset on saatu tehtyä kerralla ja hoito tehoaa, ei yleensä tarvita jatkokontrolleja lainkaan.
  • Jos vastaanotolla määrätään uusia hoitoja, yleensä lääkäri haluaa soittaa joidenkin viikkojen jälkeen kysyäkseen voinnista, hoidon tehosta ja oireiden voimakkuudesta.
  • ​Joidenkin lääkkeiden käyttöä edeltäen ja käytön aikana otetaan verikokeita tai tehdään muita tutkimuksia mahdollisten lääkkeen haittojen varheiseen paljastamiseen. Näiden kokeiden tuloksista ilmoitetaan erikseen yleensä vain, jos tulokset edellyttävät jonkinlaisia muutoksia hoitosuunnitelmaan.
  • Jos sinulle jää epävarmuutta hoitojen toteutuksesta tai hoidot eivät toimi halutulla tavalla, ole rohkeasti yhteydessä sinua hoitaneeseen yksikköön.
  • Kontrollivastaanottoja varataan tarvittaessa, jos asian selvittely sitä vaatii tai jos käyttöösi määrätyt lääkkeet edellyttävät pitkäaikaista seurantaa erikoissairaanhoidossa.
  • Sairauskertomuksen, siihen kirjatun hoitosuunnitelman ja tutkimusten tulokset näet Maisa-asiakasportaalin kautta tai Omakanta-palvelun kautta.
Hoito

Muut hoitovaihtoehdot

  • Lääkärisi valitsee sinulle parhaan mahdollisen hoidon perustuen urtikariasi luonteeseen sekä sinulla mahdollisesti oleviin perussairauksiin ja muihin lääkityksiin.
  • Vaihtoehtoja on useita, mutta urtikariassa antihistamiinit eli tyypin 1 histamiinireseptorin salpaajat muodostavat hoidon perustan. Antihistamiinilääkkeitä on useita erilaisia. Jos jokin vaikuttava aine ei tehoa urtikariaasi, voidaan sen sijaan kokeilla jotakin toista valmistetta.
  • Antihistamiineja käytetään yleensä 1-4 tablettia päivässä oirekuvan hankaluuden mukaan. Joskus hoitoon lisätään vielä montelukasti tai tyypin 2 histamiinireseptorin salpaaja (esim. famotidiini).
  • Vaikeassa ja huonosti antihistamiineille reagoivassa taudissa voidaan käyttää hoitona myös biologista lääkettä  (ks. Biologinen lääkitys).
  • Tarvittaessa käytetään biologisen lääkkeen lisäksi, lievemmässä spontaanissa urtikariassa tai fysikaalisissa urtikariassa myös muita hoitoja.
    • Vahvin näyttö on siklosporiinista.
    • Joskus käytetään muita lääkkeitä, kuten hydroksiklorokiinia, dapsonia tai metotreksaattia.
    • Joskus käytetään myös UV-valohoitoa, jossa käydään yleensä 3 kertaa viikossa noin 5-10 viikon ajan.
  • Tilapäisiksi epäiltyihin pahempiin oireisiin saatetaan joskus käyttää glukokortikoidi- eli ns. kortisonitabletteja,  joita ei haittojen vuoksi suositella taudin pitkäaikaiseksi hoidoksi.​

Terveyskylän Ihotautitalo: antihistamiinilääkkeet

Lääkeinfo.fi: montelukast

Lääkeinfo.fi: famotidiini

Lääkeinfo.fi: siklosporiini

Lääkeinfo.fi: prednisoloni

Sairaala

Tarvittaessa kontrolli

  • Jos oireet pysyvät riittävän hyvin kurissa 4 tbl/pv antihistamiinilla (ja mahd. sen lisäksi käytössä olevalla montelukastilla), ei kontrolleja yleensä varata, vaan voit uusia reseptejä perusterveydenhuollossa yleensä parin vuoden välein.
  • Jos sinulla on urtikarian hoitoon käytössä jokin muu lääke kuin pelkkä antihistamiini, varataan tilanteen mukaan soittoaika tai kontrollivastaanotto. Hoidon alkuvaiheessa näitä on usein tiheämmin, myöhemmin yhden – kahden vuoden välein.
  • Jos tilanne muuttuu huonompaan suuntaan tai sinulle tulee muuten vain kysyttyvää hoidostasi, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön milloin tahansa.
  • Määräaikaistarkastukset, eli kontrollit suunnitellaan yksilöllisesti tarpeen mukaan. Yleensä sovitaan käynti vastaanotolle noin 3-4 kuukautta omalitsumabi-hoidon aloituksen jälkeen, jolloin arvioidaan hoitovaste ja tehdään jatkosuunnitelma.  Jatkossa osa kontrolleista hoidetaan käynnin sijaan puhelimitse.
  • Jos voit huonosti tai sinulla on kysyttävää hoidosta, voit kontrollien välissäkin olla yhteydessä puhelimitse hoitavaan ihotautien yksikköösi tai Maisa-viestintäpalvelimen kautta (mikäli se on sinulla käytössä).
Sydän käden päällä

Oireiden helpottuminen

  • Urtikarian oireet helpottavat vähitellen. Lääkityksen purku tulee tehdä lääkärin ohjeiden mukaan.
  • Kun oireilu on rauhoittunut ja käytät enää pelkkää antihistamiinilääkettä, voit purkaa lääkityksen lääkäriltä saamasi ohjeen mukaan.
Lääkäri

Erikoissairaanhoidon seuranta päättyy

  • Kun oireilu on rauhoittunut niin, ettei sen hoitoon enää tarvita erikoissairaanhoidon seurantaa vaativia lääkkeitä, siirtyy hoito yleensä takaisin perusterveydenhuoltoon.
  • Jos erikoissairaanhoidossa aloitettu lääkitys on lopetettu, sinulla säilyy kuitenkin mahdollisuus seurantaan erikoissairaanhoidossa niin pitkään, että voidaan olla varmoja etteivät oireet uusiudu.
  • Erikoissairaanhoidon hoitokontaktin päättyessä lääkäri kirjaa sairauskertomukseen syyn hoidon päättymiselle, sekä yleensä myös ohjeet siihen, missä tilanteessa toivotaan uutta lähetettä erikoissairaanhoitoon. Tämä yleensä lähetetään palautteena lähettäneelle lääkärille, mikäli annat siihen suostumuksesi.
  • Jos hoitosi jatkuu muualla kuin sinut aikoinaan lähettäneen lääkärin yksikössä, voit pyytää palautteen lähettämistä myös toivomaasi jatkohoitopaikkaan (esim. omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon). Joka tapauksessa se on tarkasteltavissa Kansallisen terveysarkiston kautta, jos annat siihen luvan.

Seurannan jatkuminen avoterveydenhuollossa

Oireiden aktivoituminen

Oireiden aktivoituminen