Diagnoosi ja hoito perusterveydenhuollossa
Hoito erikoissairaanhoidossa
Oireet
Atooppisen ihottuman oireet
- Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
- Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
- Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
- Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.
Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet
Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.
- Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
- Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
- Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.
Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain
- Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
- Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
- Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
- Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
- Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
- Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.
Lisätietoa:
Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Hoito
Omahoito hoidon kulmakivenä
Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden aaltoilu. Omahoito on atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi. Hoidon tarkoituksena on saada oireet hallintaan ja vähentää pahenemisvaiheita.
Perusvoiteet
Perusvoiteiden käyttö
- Omahoidon perustana on säännöllinen ja riittävä perusvoiteen käyttö.
- Perusvoiteen säännöllinen käyttö vähentää ihon kutinaa, parantaa ihon suojaominaisuuksia ja vähentää tarvetta käyttää lääkevoiteita.
- Yleensä 1-2 perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.
- Perusvoidetta on tärkeää käyttää säännöllisesti, vaikkei ihottumaa olisikaan.
- Ihon päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa.
- Myös ihon voidepesu soveltuu atooppisen ihon päivittäiseen pesuun, myös käsien pesuun. Voidepesuun sopivat hyvin vähärasvaiset perusvoiteet, esimerkiksi Aqualan L ja Humektan. Katso voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä).
- Iholle on hyvä levittää perusvoidetta pesun jälkeen, tämä estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta.
- Voidetyypin valinta riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja vaihtelee myös vuodenajan mukaan: kesällä tarvitaan kevyempiä ja talvella rasvaisempia perusvoiteita.
Perusvoiteet luokitellaan rasvapitoisuuden mukaan vähärasvaisiin, keskirasvaisiin ja rasvaisiin. Osaan perusvoiteista on myös lisätty karbamideja tai glyserolia. Jos perusvoide kirveltää iholla, on hyvä kokeilla rasvaisempaa voidetta. Karbamidi voi aiheuttaa kirvelyä erityisesti rikkonaisella iholla.
- Vähärasvaiset perusvoiteet, kuten Aqualan L ja Humektan, sopivat hyvin voidepesun toteutukseen ja koko kehon rasvaamiseen.
- Keskirasvaiset perusvoiteet sopivat ihon perushoitoon. Keskirasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Apobase Cream, Canoderm, Ceralan, Decubal Clinic Cream ja Miniderm.
- Rasvaiset perusvoiteet sopivat hyvin käsien ja jalkojen ihottuma-alueille, sekä talvisaikaan koko kehon rasvaamiseen. Rasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Ceraderm, Dermalog Skin-Cure, Hydran ja Locobase Protect.
Lääkevoiteet
Lääkevoiteiden käyttö
Mikäli iho tuntuu ärtyneeltä, punoittaa, kutisee ja hilseilee säännöllisestä perusrasvauksesta huolimatta, on se usein merkki aktiivisesta atooppisesta ihottumasta. Tällöin ihottuman rauhoittamiseksi tarvitaan perusvoiteiden lisäksi tulehdusta vähentäviä voiteita eli lääkevoiteita. Atooppisen ihottuman hoidossa käytettäviä lääkevoiteita ovat kortisonivoiteet ja paikalliset kalsineuriinin estäjät.
Perusvoide voidaan levittää, kun lääkevoide on kunnolla imeytynyt.
Kortisonivoiteet
Kortisonivoiteet eli paikalliskortikosteroidit ovat atooppisen ihottuman tärkein lääkeaineryhmä. Kortisonivoiteet rauhoittavat atooppisen ihottuman tulehdusta ja siten myös tulehduksen merkit iholla eli punoitus, turvotus, vetistys, hilseily ja kutina vähenevät.
Oikein käytettyinä kortisonivoiteet ovat hyvin siedettyjä ja tehokkaita sekä auttavat nopeasti ihottuman pahenemisvaiheessa. On tärkeää käyttää kortisonivoidetta riittävästi ja riittävän pitkään, jotta ihottuma ehtii kunnolla rauhoittua.
Suomessa kortisonivoiteet jaetaan neljään ryhmään: miedot, keskivahvat, vahvat ja erittäin vahvat.
- Mietoja kortisonivoiteita käytetään 1–2 kertaa päivässä 1–2 viikon kuureina.
- Keskivahvaa tai vahvaa lääkärin määräämää kortisonivoidetta käytetään kerran päivässä yleensä 1–2 viikon kuureina. Kuurin pituus voi vaihdella ihottuman vaikeusasteen ja ihottuma-alueen mukaan, joten noudata aina lääkäriltä saamiasi yksilöllisiä hoito-ohjeita.
Tavallisesti atooppisen ihottuman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat kortisonivoiteet. Lääkärin määräämän kortisonivoiteen vahvuus ja kuurin pituus riippuvat kuitenkin muun muassa potilaan iästä ja hoidettavasta ihoalueesta. Ihon paksuus ja kosteus vaikuttavat siihen, kuinka kortisonivoide pääsee kulkeutumaan ihon läpi. Kortisonivoide ei juurikaan läpäise tervettä ihoa eli ei tarvitse huolestua, vaikka voidetta menee terveelle iholle ihottuman ympärillä. Imeytyminen on suurentunut ohuessa ihossa, mikä tulee huomioida esimerkiksi lapsilla ja iäkkäillä.
Kortisonivoidetta ei tule käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin pidempään kuin lääkäri on ohjannut, vaan kuurien välissä pidetään taukoja, jotka ovat vähintään hoitojakson pituisia. Näin toimien estetään kortisonivoiteiden haittavaikutuksia.
Mikäli ihottuma on vaikea tai uusii heti päivittäisen käyttökuurin loputtua, voidaan kortisonivoiteen käyttöä tarvittaessa jatkaa ns. ylläpitohoitona. Ylläpitohoidossa päivittäisen kortisonivoidekuurin loputtua ei pidetäkään täydellistä taukoa, vaan jatketaan kortisonivoiteiden käyttöä 2 kertaa viikolla niille ihoalueille, joissa ihottuma tyypillisimmin oireilee. Näin estetään ihottuman palaaminen heti kortisonivoidetauon aikana ja voidaan ylläpitää päivittäisen hoitokuurin aikana saavutettua hyvää hoitovastetta. Ylläpitohoidossa kortisonivoidetta siis laitetaan kahtena päivänä viikossa ja muina päivinä käytetään pelkkää perusvoidetta. Ylläpitohoitoa ei käytetä kasvojen alueilla. Muilla ihoalueilla ylläpitohoito on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitomuodoksi. Ylläpitohoitoa voidaan jatkaa useita viikkoja tai kuukausia. Kysy tarvittaessa lisätietoja hoitavalta lääkäriltäsi.
Kortisonivoiteita on eri voidepohjissa. Kevyemmät emulsiopohjaiset voiteet sopivat suurimpaan osaan ihottumista. Rasvaisemmat voiteet sopivat paremmin erittäin kuivan ja kroonisen ihottuman hoitoon. Liuokset ovat tarkoitettu päänahkaan ja karvaisille ihoalueille.
Kortisonivoiteiden käyttö eri ihoalueilla (lue lisää)
- Mietoa kortisonivoidetta eli hydrokortisonia käytetään tyypillisesti kasvojen, kaulan, nivustaipeiden ja kainaloiden alueilla, joissa iho on ohuempaa. Voidetta voidaan käyttää myös muilla ihoalueilla.
- Keskivahvoja ja vahvoja kortisonivoiteita voidaan käyttää raajojen, vartalon, hiuspohjan, kämmenten ja jalkapohjien alueilla. Keskivahvoja voiteita voidaan käyttää myös ohuemmilla ihoalueilla erillisen ohjeen mukaan.
- Erittäin vahvoja kortisonivoiteita käytetään selkeästi paksummalla iholla eli esimerkiksi kämmenten ja jalkapohjien alueilla.
Ohjeiden mukaisesti toteutettu paikallishoito vahvoillakin kortisonivoiteilla on turvallista, mutta väärin käytettynä niillä voi olla paikallisia haittavaikutuksia, kuten ihon ohenemista.
Paikalliset kalsineuriinin estäjät
Kalsineuriinin estäjät eli takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat kortisonivoiteiden ohella toinen atooppisen ihottuman hoidossa käytettävä lääkevoideryhmä.
- Ne hillitsevät atooppisen ihottuman tulehdusta ja niitä käytetään yleensä tilanteissa, joissa kortisonivoiteilla ei saada riittävää vastetta tai niiden käytön tauotus on vaikeaa.
- Ohuille ihoalueille, kuten kasvoille, kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina lääkevoiteina.
Kalsineuriinin estäjiä laitetaan ohuelti ihottuma-alueille kaksi kertaa päivässä, kunnes ihottuma on täysin parantunut. Kalsineuriinin estäjät eivät ohenna ihoa ja tarvittaessa voiteita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin useita viikkoja tai kuukausia. Ihottuman parannuttua voidaan pitää tauko. Uusi hoitojakso aloitetaan heti, kun oireet ilmaantuvat uudestaan.
Jos ihottuma uusiutuu tiheästi, voidaan päivittäisen lääkevoidehoidon jälkeen jatkaa ylläpitohoidolla 2-3 kertaa viikossa alueilla, joilla ihottumaa yleensä esiintyy. Ylläpitohoito on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää useita viikkoja tai kuukausia.
Takrolimuusi ja pimekrolimuusi atooppisen ihottuman hoidossa (Terveyskylä)
Muu paikallishoito
Perus- ja lääkevoiteiden lisäksi atooppisen ihottuman hoidossa voi käyttää myös muita paikallishoitokeinoja. Jos ihottuma on kovin akuutti ja erittävä, voi kokeilla kostean kääreen käyttöä (katso ohje). Peittohoito saattaa auttaa sitkeisiin ihottuma-alueisiin (lue lisää). Raajojen hankalissa ihottumissa voi myös laittaa lääkevoiteen päälle putkisukan tai kokeilla sinkkivoidesukkaa (lue lisää).
Huolellisesti toteutetusta paikallishoidosta huolimatta ihottuma voi joskus oireilla hankalana, jolloin voidaan tarvita lähete ihotautien erikoislääkärille.
Hoito-ohjeita:
Voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä)
Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Miten atooppista ihottumaa hoidetaan (Ihotautitalo, Terveyskylä)
Ohjevideot:
Ohjevideo - miten rasvaan kuivaa tai atooppista ihoa
Ohjevideo - atooppisen ihottuman paikallishoito aikuisella
Ohjevideo - atooppisen ihottuman peittohoito aikuisilla
Lisätietoa:
Jatkohoito
- Atooppinen ihottuma ei yleensä vaadi seurantaa perusterveydenhuollossa.
- Tärkeää on, että perusvoiteen käyttö jatkuu päivittäin, vaikka ihottumaa ei enää olisikaan. Tämä vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja parantaa ihon suojamekanismeja.
- Pahenemisvaiheet ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja aina niihin ei ole mitään selvää syytä. Tunnettuja pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
- Hikoilu
- Ihon hankautuminen ja hautuminen
- Kuiva sisäilma
- Talviaika
- Liian kevyet tai rasvaiset perusvoiteet
- Stressi
- Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet (ärsytysmekanismi)
- Jos ihottumasi pahenee, ota käyttöön sinulle määrätyt lääkevoiteet (kortisoni ja/tai kalsineuriinin estäjät) ja perusvoiteet saamasi ohjeen mukaan. Jos ihottuma on hyvin vetistävää ja rikkinäistä, on hyvä lisätä pesujen määrää miedolla pesunesteellä ihon mikrobimäärän vähentämiseksi. Välittömästi pesun jälkeen iho rasvataan perusvoiteella ja ihottumakohdat hoidetaan lääkevoiteella.
- Jos ihottuma uusiutuu toistuvasti tai pahenee paikallishoidosta huolimatta, ole yhteydessä siihen hoitopaikkaan, johon sinulla on hoitokontakti (terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto, yksityislääkäri tai ihotautien poliklinikka).
Lisätietoa:
Aikuisen atooppisen ekseeman ohjattu omahoito (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Konsultaatio tai lähete erikoissairaanhoitoon
Konsultaatio erikoissairaanhoitoon
- Yleislääkärin tai työterveyslääkärin keinot atooppisen ihottuman hoidossa ovat usein riittävät.
- Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa konsultoida ihotautilääkäriä. Mikäli kyseessä on päivystyksellinen konsultaatio, tämä hoidetaan heti puhelimitse. Mikäli on tarve kysyä erikoissairaanhoidon neuvoa, mutta kyseessä ei ole päivystyksellinen tilanne, voi konsultaation hoitaa potilastietojärjestelmän kautta ns. paperikonsultaatiolla. Kiireettömiä konsultoitavia asioita voivat olla esimerkiksi pyyntö saada ihotautilääkärin kannanotto paikallishoitoon, allergiatestien tarpeeseen tai arvio siitä, kannattaako tehdä lähete erikoissairaanhoitoon valo- tai systeemihoidon harkintaan. Konsultaatioihin pyritään liittämään laadukkaat valokuvat potilaan ihon tilanteesta.
- Konsultoiva perusterveydenhuollon lääkäri ilmoittaa potilaalle erikoissairaanhoidosta saamansa konsultaatiovastauksen potilaan kanssa sopimallaan tavalla (soitto, kirje, kirjaus OmaKantaan tai Maisan kautta).
Lähete erikoissairaanhoitoon
- Mikäli atooppista ihottumaa ei saada hallintaan perusterveydenhuollossa käytettävillä keinoilla, voi hoitava lääkäri tehdä lähetteen ihotautilääkärille. Lähetteeseen kannattaa, jos mahdollista, liittää valokuvia ihottumasta.
- Mikäli lähetteen vastaanottava taho arvioi, ettei vastaanottoa erikoissairaanhoidossa tarvita, voidaan lähete vaihtaa konsultaatioksi eli palauttaa perusterveydenhuollon lääkärille jatkohoito-ohjeiden kera. Tarvittaessa voidaan myös kysyä tarkentavia tietoja esim. käytetyistä hoidoista. Näissä tilanteissa perusterveydenhuollon hoitava lääkäri ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai Maisan kautta.
- Lähete erikoissairaanhoidon ihotautilääkärille tehdään esimerkiksi näissä tapauksissa:
- Jos atooppinen ihottuma ei ole hallinnassa säännöllisestä ja riittävästä paikallishoidosta huolimatta.
- Jos ihottuma, ihon kutina tai kipu on kestämätöntä.
- Jos atooppinen ihottuma vaikuttaa paikallishoidosta huolimatta työkykyyn tai elämänlaatuun (esim. harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin).
- Jos epäillään, että ihottuma (erityisesti käsiekseema) liittyy työhön. Tällöin ihottuma yleensä vaikeutuu työssä ollessa ja paranee pidempien lomien aikana.
Lisätietoa:
Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)
Kutsu ihotautilääkärin vastaanotolle
- Erikoissairaanhoitoon saapunut lähete käsitellään mahdollisimman pian, vähintään 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.
- HUS varaa ajan ja lähettää kutsun ihotautilääkärin vastaanotolle sinulle kotiin kirjeitse, mutta joskus kiireellisestä tai peruutusajasta ilmoitetaan puhelimitse. Tällöin puhelu voi tulla salaisesta tai 09-471 alkuisesta numerosta. Lisäksi ajanvaraus näkyy Maisassa, joka on sähköinen palvelu, joka mahdollistaa pääsyn omiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoihin. Voit käyttää Maisaa verkossa osoitteessa www.maisa.fi tai mobiilisovelluksen kautta, joka on ladattavissa IOS- ja Android-sovelluskaupoissa.
- Ensiajan varaamisen yhteydessä sinulle avautuu Terveyskylän ihotautien omapolku, johon suositellaan kirjautumaan. Omapolulta löytyy paljon tietoa atooppisesta ihottumasta, hoito-ohjeita ja kyselykaavakkeita digitaalisessa muodossa.
- Lue kutsukirje ja sen liitteet huolellisesti läpi. Ajanvarauskirjeessä kerrotaan käynnin ajankohta ja mahdolliset erityisohjeet vastaanotolle valmistautumiseen. Täytä liitteenä olevat esitieto-, kotilääkitys- ja suostumuslomakkeet ennen vastaanotolle tuloa. Sinua saatetaan lisäksi pyytää esim. käymään edeltävissä verikokeissa tai täyttämään kyselyitä, kuten ihotautien elämänlaatukysely (DLQI) tai oma arvio atooppisen ihottuman vaikeusasteesta (POEM-kysely).
Esteen sattuessa
Mikäli et äkillisen sairauden vuoksi pääse poliklinikalle sovittuna aikana, sairaus ei enää vaadi hoitoa tai sinut on jo hoidettu muualla, pyydämme ilmoittamaan siitä ensi tilassa kutsun lähettäneelle taholle. Puhelinnumero on kutsukirjeessä. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta peritään peruutusmaksu.
Iho- ja allergiasairaalan sihteerit vastaavat suoraan lähetteiden ja aikojen tarkistamiseen sekä käynteihin ja lähetteisiin liittyviin tiedusteluihin Tulehduskeskuksen puhelinpalvelussa 09 471 75200.
Ajanvaraus tulee perua viimeistään edeltävänä arkipäivänä klo 11 mennessä puhelimitse soittamalla.
Vastaanotolle tullessa
- Ota mukaasi lista käytössä olevista lääkkeistäsi sekä mahdolliset valokuvat ihottumastasi.
- Ota mukaan mahdollisesti täyttämäsi kaavakkeet.
- Ota mukaasi vastaanotolle Kela-kortti, henkilöllisyystodistus, sekä hallussasi olevat muualla kuin HUS:ssa otetut sairauteesi liittyvät laboratoriovastaukset ja aiemmat sairauskertomusmerkinnät.
- Kutsukirje sisältää ohjeet poliklinikalle ilmoittautumiseen.
- Vastaanottoajat voivat viivästyä, joten varaathan riittävästi aikaa käynnille.
- Vältä hajusteiden käyttöä sairaalaan tullessasi.
- Lähetämme käynneistä, hoitojaksoista sekä lääkärintodistuksista laskun jälkikäteen kotiin. Lisätietoja asiakasmaksuista löydät täältä.
Potilaspysäköinti
- Sairaalan pihalla on hyvin rajoitettu määrä maksullisia pysäköintipaikkoja. Tarkempaa tietoa pysäköinnistä löydät sairaalan internetsivuilta.
- Esteettömät pysäköintipaikat sijaitsevat pääsisäänkäyntimme edessä. Saattoliikenteellä on mahdollisuus pysähtyä kaikkien sisäänkäyntiemme edessä.
- Lisätietoa täältä: HUS käyntiohjeet
Kulkuyhteydet
- Suosittelemme joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja kulkuyhteyksiin kannattaa tutustua ennen poliklinikalle saapumista.
Savuttomuus
- HUS on savuton sairaala, jossa sinä ja muut potilaat voitte parantua turvallisesti ja henkilökunta voi työskennellä terveydelle hyvässä ympäristössä. Tupakointi on sallittua vain tupakoinnille tarkoitetuissa tiloissa ulkona.
Yhteystiedot
Ihotautien poliklinikka ja Avohoitokeskus, Iho- ja allergiasairaala
Meilahdentie 2, Helsinki
Aukioloajat
ma–to 7:30–15:30
pe 9:00–15:30
Ihotautien ja allergologian poliklinikka, Lohjan sairaala
Sairaalatie 8, 08200 Lohja
Sisääntulo; C-ovesta vasemmalle ja hissillä 2. kerrokseen
Aukioloajat
ma-pe klo 8.30 – 15
Yhteydenotot
Tulehduskeskuksen keskitetty puhelinpalvelu (sekä Iho- ja allergiasairaala, että Lohjan sairaala):
p. 09 471 75200, kiireelliset asiat (kuten saman päivän peruutukset) klo 7.30-14, kiireettömät asiat klo 8-16.
Sähköisesti Maisan kautta (www.maisa.fi tai mobiilisovelluksen kautta).
Palautteen antaminen
Avointa palautetta voit antaa nimettömänä joko tietylle yksikölle tai yleisesti koko HUSille. Antaessasi yleistä palautetta kirjoita yksikön nimi kohtaan HUS yleinen palaute. Jos haluat vastauksen, jätäthän meille yhteystietosi.
- Palautteeseen ei saa laittaa henkilötunnusta tai luottamuksellista tietoa omasta tai toisen henkilön hoidosta.
- Varattua hoito- tai tutkimusaikaa ei voi perua palautelomakkeella.
- Tietosuojasyistä emme vastaa henkilökohtaista hoitoasi koskeviin kysymyksiin palautejärjestelmän kautta. Otathan näissä tapauksissa yhteyttä sinua hoitavaan yksikköön.
- Hoitoa koskevissa asioissa voit myös ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Tietosuoja-kysymyksissä neuvoo tietosuojavastaava. Lue lisää potilaan oikeuksista.
Tutkimukset erikoissairaanhoidossa
Atooppinen ihottuma diagnosoidaan kliinisesti eli tyypillisen taudinkuvan ja –kulun perusteella. Joskus iholta otetaan pieni koepala paikallispuudutuksessa tai laboratoriokokeita diagnoosin varmistamiseksi. Atooppisen ihottuman seurantaa varten voidaan ottaa valokuvia joko hoitohenkilökunnan tai sairaalan valokuvaajan toimesta.
Atooppisen ihottuman vaikeusasteen määrityksessä käytetään kliinisen kuvan lisäksi tarvittaessa EASI:n (Eczema Area and Severity Index) määrittämistä ja POEM (Patient Oriented Eczema Measure), ADCT (Atopic Dermatitis Control Tool) ja DLQI (Dermatology Life Quality Index) -kyselyitä. Kyselyissä mitataan oireiden vaikeusastetta, atooppisen ihottuman hallintaa, sekä ihottuman vaikutusta elämänlaatuun.
Atooppiseen ihottumaan liittyy usein muita atooppisia sairauksia, kuten allergioita ja astmaa, mutta aikuisen atooppisen ihottuman taustalla tai sitä pahentamassa on vain ani harvoin allergia. Allergioita, kuten siitepöly-, eläin-, tai ruoka-aineallergioita voidaan tarvittaessa tutkia laboratoriokokeilla tai ihopistotesteillä. Joskus kosketusallergia voi vaikeuttaa tai ylläpitää atooppista ihottumaa. Kosketusallergiaa voi kehittyä aineille, jotka ovat suorassa kosketuksessa ihoon, esim. hajusteet, säilöntäaineet ja ihonhoitoaineet, kuten paikallisantibiootit. Kosketusallergiaa voidaan tarvittaessa tutkia epikutaanitesteillä.
Jos harkitaan sisäistä lääkitystä, ohjelmoidaan näiden aloituslaboratoriokokeet ja tarvittavat kuvantamistutkimukset (yleensä keuhkokuva ja hammaskuvat eli OPGT).
Lisätietoa
Atooppinen ekseema (Käypä hoito)
Paikallishoidot
Lievää ja keskivaikeaa ihottumaa hoidetaan pääasiassa paikallishoidolla, jonka periaatteet ja hoito-ohjeet ovat samat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Paikallishoidon tarkemmat ohjeet löytyvät täältä. Paikallishoidossa on keskeistä rauhoittaa ihottuma riittävän tehokkaalla lääkevoidehoidolla (kortisonivoiteet ja kalsineuriinin estäjät). Perusvoiteella voidaan hoitaa ihon kuivuutta. Vastaanotolla käydään läpi käyttämäsi paikallishoito, kokemuksesi siitä ja mahdolliset hoito-ongelmat. Tarvittaessa annamme ohjeita paikallishoidon tehostukseen ja eri paikallishoitovaihtoehtoihin.
On hyvin tärkeää, että noudatat sairaalasta annettuja hoito-ohjeita. Ihottuma ei parane, jos paikallishoito jää riittämättömäksi tai ei toteudu lainkaan.
