Akuutti (kesto alle 48 tuntia) vai Pitkittynyt (kesto vähintään 48 tuntia)?

• Eteisvärinäpotilaat eivät hyödy toistuvista rytminsiirroista, jos
  • eteisvärinä aiheuttaa vain vähän oireita
  • eteisvärinä palaa usein kardioversion jälkeen
• Onnistunut hoitolinjaus edellyttää seuraavia tietoja
  • Eteisvärinän kesto (alle 48 tuntia/ vähintään 48 tuntia)
  • Eteisvärinän tyyppi (kohtauksittainen/jatkuva/pysyvä)
  • Eteisvärinän aiheuttamien oireiden vaikeus (EHRA-luokka)
  • Tiedossa olevat taustasairaudet ja eteisvärinälle altistavat tilat
  • Käytössä oleva lääkitys
  • Aiemmin kokeiltu eteisvärinän estolääkitys
  • Sydämen ultraäänitutkimuksen lausunto, jos sellainen on tehty
  • Potilaan toive hoitolinjasta
• Tärkeää, että hoitolinjaus tehdään jokaiselle eteisvärinäpotilaalle ja linjaus on helposti löydettävissä potilaan sairauskertomuksesta. Tarvittaessa kardiologin tai sisätautilääkärin konsultointi.
• Huom. invasiivisen hoidon arviointi Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla edellyttää potilaan käyntiä omalla kardiologilla.

Rytminsiirto (sähköinen) on tehtävä heti, jos eteisvärinä romahduttaa potilaan hemodynamiikan. Muissa tapauksissa rytmisiirron tarve arvioidaan yksilöllisesti edellä esitettyjä ohjeita noudattaen.

Lisätietoa:
Rytminsiirto (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus, 2021)

Sähköinen rytminsiirto

• Sähköistä rytminsiirtoa eli kardioversiota voidaan käyttää sekä akuutin eteisvärinäkohtauksen hoidossa että elektiivisesti.
• Sähköisessä rytminsiirrossa sinusrytmi palautetaan QRS-heilahdukseen synkronoidulla bifaasisella tasavirtaiskulla kevyen anestesian aikana.
• Sähköinen rytminsiirto on vasta-aiheinen, jos
  • eteisvärinän syy on hoidettavissa (esim. elektrolyyttihäiriö, digitalismyrkytys tai vaikea kilpirauhasen liikatoiminta on korjattava ennen rytminsiirtoa)
  • potilaalla on sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen vaikea toimintahäiriö eikä hänellä ole tahdistinta
  • rytmi vaihtelee spontaanisti sinusrytmin ja eteisvärinän välillä (rytmihäiriölääkkeitä voidaan käyttää).

Lääkkeellinen rytminsiirto

• Lääkkeellinen rytminsiirto tehoaa hyvin akuutissa eteisvärinässä, mutta sitä ei pidä käyttää elektiivisessä rytminsiirrossa, koska lääkkeet menettävät nopeasti tehoaan eteisvärinän pitkittyessä.
  • Lääkkeellisessä rytminsiirrossa ei tarvita anestesiaa eikä edeltävää paastoa, minkä ansiosta se on helpommin toteutettavissa kuin sähköinen rytminsiirto.
• Haittapuolia ovat sähköistä rytminsiirtoa huonompi teho, proarytmian vaara ja muut lääkkeiden haittavaikutukset.
• Lisätietoa:
  Lääkkeellisen rytminsiirron toteutus (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 2021)
  Akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa käytettäviä lääkkeitä (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 2021)

• Ks. Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirron yhteydessä (Eteisvärinä: Käypä hoito -suositus 2021)

Lähetetään kardiologian poliklinikalle, jos

• kyseessä nuori (alle 65-v) potilas, jolla ensimmäinen eteisvärinä
• hoitolinjaus epäselvä: erikoislääkärin konsultaatio
• suunnitellaan elektiivistä kardioversiota (AK-hoito tulee olla aloitettu ohjeiden mukaan)
• tarvitaan rytmihäiriölääkitystä tai kajoavia hoitoja usein toistuvan, oireisen eteisvärinän vuoksi.: kardiologin tai asiaan perehtyneen sisätautilääkärin konsultaatio (tällöin tarvitaan myös echo ja kliininen rasituskoe)

Ei lähetetä kardiologian poliklinikalle

• Oireettomat ja lieväoireiset (EHRA 1–2) iäkkäät potilaat

Muista

• potilaan ohjaus perusterveydenhuollon jatkoseurantaan hakeutumisesta
• jatkohoito-ohjeet perusterveydenhuollon ammattilaisille