Diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja lääkäri pystyy useimmiten oireiden perusteella tunnistamaan tilan urtikariaksi.
- Lääkärin vastaanotolla:
- Keskustelet lääkärin kanssa mahdollisista oireiden aiheuttajista. Jos epäilet jotain tiettyä asiaa oireiden aiheuttajaksi, tämä on hyvä tuoda esille.
- Jos sinulla on kuvia ihottumastasi esimerkiksi kännykässäsi, kuvia kannattaa näyttää lääkärille.
- Jos lääkäri epäilee kertomuksen perusteella tiettyjä aiheuttajia, sinulle tehdään tarvittaessa lisätutkimuksia mahdollisen aiheuttajan selvittämiseksi.
- Akuutti urtikaria liittyy usein taustalla olevaan infektioon mutta usein infektio-oireita ei ole enää urtikarian aikana tunnistettavissa ja urtikarian laukaiseva tekijä jää epäselväksi.
- Jos oire on kestänyt vähintään kuusi viikkoa ja altistavaa tekijää ei löydy, kyseessä on ns. krooninen spontaani urtikaria.
- Lääkäri määrää urtikariaan yleensä antihistamiinia, jopa nelinkertaisella annoksella. Sen tehotessa urtikariadiagnoosi myös varmistuu.
- Syvempään turvotukseen eli angioödeemaan antihistamiini ei tehoa aivan yhtä hyvin, ja oireiden rajuudesta riippuen antihistamiinin rinnalla voidaan käyttää mm. lyhytaikaista kortisonikuuria.
- Useimmiten antihistamiini tehoa melko hyvin myös krooniseen spontaaniin urtikariaan.
- Kroonisen spontaanin urtikarian ennuste on yleensä hyvä: Oireet rauhoittuvat yleensä 2-5 vuodessa, ja jo vuoden kuluttua 30-50% potilaista on oireettomia.
