Akromegalian toteaminen
Akromegalian diagnoosi tehdään erikoissairaanhoidossa. Laboratoriotutkimuksissa mitataan veren kasvuhormonin sekä IGF-1:n pitoisuudet. Laboratoriotulokset tulkitsee yleensä endokrinologian erikoislääkäri. Diagnoosi vahvistetaan sokerirasituskokeella. Hyvänlaatuisen kasvaimen koko ja sijainti selvitetään magneettikuvauksella.
Akromegalia
Akromegalia on harvinainen sairaus, joka todetaan Suomessa vuosittain noin 20:lla henkilöllä. Useimmiten akromegalia ilmenee 40–50 vuoden iässä, mutta se voi myös ilmetä missä iässä tahansa. Akromegalia todetaan yhtä usein miehillä ja naisilla. Koska sairauden oireet kehittyvät yleensä hitaasti, voi sen tunnistaminen kestää pitkään, jopa 8–10 vuotta oireiden alkamisesta. Oireiden tunnistamista hankaloittavat oireiden laaja-alaisuus ja yksilöllisyys.
Akromegalian aiheuttaa aivojen alla sijaitsevan aivolisäkkeen hyvänlaatuinen rauhaskasvain, joka tuottaa kasvuhormonia. Kasvuhormoni on pituuskasvua ja elimistön muita välttämättömiä toimintoja säätelevä hormoni. Aikuisella kasvuhormonin liikaeritys voi aiheuttaa kärkijäsenten, eli nenän, leuan, kämmenten ja jalkaterien suurenemista. Pitkälle kehittyneessä akromegaliassa kasvonpiirteet voivat muuttua, vaikka muutokset tapahtuvat niin hitaasti, että niitä on vaikea havaita.
Hoitamaton akromegalia lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Muita akromegaliaan liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi diabetes ja paksusuolen kasvaimet.
Lue lisää:
- Endo.fi: Akromegalia
- Terveydentukena.fi: Akromegalia
- Sairastuminen herättää monenlaisia tunteita. Joskus sairastuminen voi aiheuttaa henkisen kriisin. Ota tarvittaessa yhteys oman hoitavan yksikkösi sairaanhoitajaan. Erilaisissa elämän kriisitilanteissa apua on saatavilla:
