Hoidon onnistumista mitataan oireiden helpottamisen, seerumin IGF-1- ja kasvuhormonipitoisuuksien ja tarvittaessa sokerirasituskokeen avulla. Täydentävää tietoa saadaan aivolisäkkeen magneettikuvauksesta ja liitännäissairauksien korjaantumisesta. Akromegaliaa sairastavan tyytyväisyyttä omaan vointiinsa kartoitetaan vastaanotolla keskustelemalla ja tarvittaessa elämänlaatukyselyillä.
Hoitotuloksen arviointi on jatkuvaa ja hoidon vaikutus tulee esiin melko hitaasti. Esimerkiksi aivolisäkeleikkauksen jälkeen IGF-1-pitoisuus vakiintuu vasta 3-6 kk hoidon jälkeen. Sädehoidon vaikutus tulee esiin vielä hitaammin. IGF-1-mittauksen perusteella arvioitava biokemiallinen parantuminen on merkittävin pitkäaikaisennusteeseen ja liitännäissairauksien riskiin vaikuttava tekijä.
