Atooppisen ihottuman oireet

• Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
• Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
• Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
• Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.

Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet

Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.

• Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
• Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
• Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.

Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain

• Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
• Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
• Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
• Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
• Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
• Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.

Lisätietoa: 

Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Atooppisen ihottuman oireet

• Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
• Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
• Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
• Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.

Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet

Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.

• Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
• Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
• Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.

Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain

• Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
• Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
• Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
• Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
• Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
• Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.

Lisätietoa: 

Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Linkki pdf

Atooppisen ihottuman oireet

• Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
• Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
• Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
• Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.

Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet

Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.

• Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
• Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
• Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.

Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain

• Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
• Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
• Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
• Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
• Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
• Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.

Lisätietoa: 

Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Lisätietoja akromegaliasta: 

• Terveyskirjasto.fi: Akromegalia
• Sellanet.com: Akromegalia
• Endo.fi: Akromegalia
• Terveydentukena.fi: Akromegalia
• Terveyskyla.fi: Akromegalia

Turvakokeet

Käytettäessä immunosuppressiivisia lääkkeitä (perinteiset immunosuppressantit ja JAK-estäjät) tarvitaan turvakokeita. Dupilumabi-hoidon aikana kokeita ei tarvita.  

Lääkityksen aloitusvaiheen turvakoeseuranta tapahtuu ihotautilääkärin toimesta.  

Lääkityksen aloittava lääkäri suunnittelee turvakokeiden sisällön ja tiheyden yksilöllisesti. 

Alla on esitetty turvakokeiden suuntaviivat HUS:in alueella: 

Siklosporiini 

TVK, ALAT, AFOS, K, Krea, U-kemseula (+U-bakt.vilj) + uraatti tarv (mikäli kihtioiretta), sekä verenpaineen mittaus 2 viikon välein 2 kk:n ajan, sekä 3 kk kohdalla. Lisäksi 2 kk ja 3 kk kohdalla myös kol ja triglyt. 3 kk kohdalla Mg, jos esiintynyt lihaskramppeja.

Metotreksaatti 

TVK, ALAT, krea 3 vkoa, 6 vkoa ja 12 vkoa lääkityksen aloituksesta. Tämän jälkeen 3-6 kk välein.  

Atsatiopriini 

TVK, ALAT, krea  2 viikon välein 2 kk:n ajan hoidon aloituksesta ja annosnostojen yhteydessä, jonka jälkeen 3 kk välein.

JAK-estäjät 

TVK ja ALAT 3 vkoa ja 6 vkoa lääkityksen aloituksesta ja TVK, ALAT, lipidit 12 viikkoa hoidon aloituksesta. Tämän jälkeen TVK ja ALAT 3-6 kk välein. 

• Atsatiopriinia käytetään nykyään harvemmin atooppisen ihottuman hoidossa. Se on kuitenkin osalla potilaista tehokas ja sitä voidaan käyttää myös pitkäaikaishoitona. Lääkkeen teho tulee esille hitaasti, kuukausien kuluessa.
• Atsatiopriinitabletit otetaan aamuin illoin, lääkäri määrittää sopivan hoitoannoksen. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Hoidon tyypillisempiä haittavaikutuksia ovat maha-suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi ja ripuli. Hoitoon voi liittyä verenkuvamuutoksia ja maksa-arvojen nousua, joita seurataan verikokein.

• Metotreksaattia käytetään yleisesti vaikean atooppisen ekseeman hoidossa. Joillain potilailla hoidon teho on erittäin hyvä, mutta toisilla teho jää vaatimattomammaksi. Hoidon vaste on siis yksilöllinen. Metotreksaattia voidaan käyttää pitkäaikaisesti, esimerkiksi vuosia. Metotreksaatin teho tulee esille hitaasti ja näkyy usein vasta muutaman kuukauden käytön jälkeen.
• Metotreksaatin annostelu on poikkeuksellinen eli lääke otetaan vain yhtenä päivänä viikossa. Lääkäri määrittää lääkeannoksen, joka on yleensä 15-25 mg kerran viikossa. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Metotreksaatti voidaan annostella joko tabletteina suun kautta tai ihonalaisena pistoksena. Haittavaikutusten vähentämiseksi potilasta ohjataan yleensä ottamaan 5 mg foolihappoa 4-24 tuntia metotreksaattiannoksen ottamisen jälkeen.
• Metotreksaatti on teratogeeninen eli voi aiheuttaa sikiöepämuodostumia. Tämän vuoksi naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä vielä 3 kk hoidon loppumisen jälkeen.
• Metotreksaatti saattaa vaikuttaa verenkuvaan tai maksa- ja munuaisarvoihin, joita seurataan verikokein. Erilaiset maha-suolikanavan oireet, kuten pahoinvointi ja ripuli, ovat melko yleisiä hoidon alkuvaiheen haittavaikutuksia. Ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriisi, mikäli sinulla on hoitoon liittyviä haittoja tai muuta kysyttävää.

• Siklosporiini on usein tehokas lääke atooppisessa ihottumassa, mutta haittavaikutusten vuoksi hoitoa voidaan käyttää vain 1-2 vuotta. Joskus lyhyt muutamia kuukausia kestävä kuuri kuitenkin riittää rauhoittamaan ihottuman pahenemisvaiheen, ja potilas pärjää tämän jälkeen paikallishoidoin. Siklosporiinihoidon teho alkaa näkyä muutamissa viikoissa.
• Siklosporiinitabletit otetaan aamuin illoin ja lääkäri laskee lääkeannoksen painosi mukaan. Tarvittaessa annosta voidaan muuttaa hoidon aikana. Hoidon aikana tulee seurata säännöllisesti verenpainetta sekä verikokeita (esimerkiksi munuaisarvoa). Ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriisi, mikäli verenpainearvot nousevat hoidon aikana tai sinulle ilmaantuu muita lääkehaittavaikutuksiksi epäilemiäsi oireita.

Januskinaasin estäjät eli JAK-estäjät ovat atooppisen ihottuman hoidossa käytettäviä lääkkeitä, jotka vaimentavat tulehduksellisia reaktioita. Atooppisen ihottuman hoitoon on käytössä kolme eri JAK-estäjää: abrositinibi, barisitinibi ja upadasitinibi. Eri JAK-estäjien teho ja haittavaikutukset saattavat erota toisistaan.

JAK-estäjät ovat yleensä tehokkaita lääkkeitä atooppisen ihottuman hoidossa ja niiden teho tulee esille nopeasti. Kutina saattaa helpottaa jo muutamissa päivissä ja ihottuma muutamissa viikoissa. JAK-estäjät ovat tablettimuotoisia lääkkeitä, jotka otetaan kerran päivässä. Lääkäri määrittää sopivan annoksen. Annostusta voidaan myös muuttaa hoidon aikana.

JAK-estäjiä ei pidä käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Tämän vuoksi naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä vielä 4 viikkoa hoidon loppumisen jälkeen.

Ennen hoidon aloitusta

• JAK-estäjät ovat immuunivastetta heikentäviä eli immunosuppressiivisia lääkkeitä. Ennen lääkkeen aloitusta tulee poissulkea krooniset infektiot. Piileviä infektioita voi olla esimerkiksi hampaissa, joten tilanteen mukaan sinun tulee käydä hammaslääkärissä ja/tai hampaiden röntgenkuvissa ennen lääkityksen aloittamista. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös huolehdittava koko lääkityksen ajan.
• Myös rokotussuojan saattaminen ajan tasalle ennen JAK-estäjien aloittamista on tärkeää. Tarvittaessa päivitetään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Kausi-influenssarokotetta ja koronarokotetta suositellaan kaikille immunosuppressiivista lääkitystä saaville. Pneumokokkirokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin. JAK-estäjiä aloitettaessa voidaan harkita myös vyöruusurokotetta, erityisesti yli 50- vuotiaille.
• JAK-estäjillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärille käyttämäsi lääkitys ja pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa.

Hoidon aikana

• JAK-estäjähoidon aikana alttius tulehduksiin, erityisesti herpesvirusinfektioihin, saattaa lisääntyä. Lääke tulee tauottaa, mikäli sinulle tulee kuumeinen tai antibioottihoitoa vaativa infektio. Tästä saat tarkempia tietoja hoitavalta ihotautilääkäriltäsi. Mikäli sinulle tulee vyöruusuun viittaavia oireita, kuten jonkun ihoalueen särkyä, näppylöintiä tai rakkulointia, tulee lääkitys tauottaa ja olla yhteydessä lääkäriin.
• JAK-estäjähoidon harvinaisena haittavaikutuksena on kuvattu laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia. Mikäli sinulle ilmaantuu hoidon aikana niihin viittaavia oireita, kuten toisen raajan turvotusta ja särkyä, rintakipua tai hengenahdistusta, tulee sinun hakeutua välittömästi lääkäriin ja kertoa käyttämästäsi lääkityksestä.
• Osalle potilaista kehittyy hoidon aikana aknen kaltaista ihottumaa, joka on yleensä lievää. Aknea voi hoitaa apteekista saatavilla lääkevoiteilla ja tarvittaessa reseptilääkkeillä.
• Lääkitys voi aiheuttaa muutoksia verenkuvaan, maksa-arvoihin tai rasva-arvoihin, joita seurataan hoidon aikana verikokein.

Biologisilla lääkkeillä tarkoitetaan valmisteita, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa materiaalia, yleensä valkuaisainetta. Erilaiset vasta-aineet ovat yleisimpiä biologisia lääkkeitä. Biologiset lääkkeet annostellaan pistoksina tai infuusioina. Biologiset lääkkeet eroavat toisistaan ja esimerkiksi nivelreuman tai psoriaasin hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet eroavat atooppisen ihottuman hoidossa käytettävistä biologisista lääkkeistä vaikutusmekanisminsa ja haittavaikutustensa suhteen. Tällä hetkellä atooppisen ihottuman hoitoon on käytettävissä yksi biologinen lääke, dupilumabi.

Dupilumabi 

• Dupilumabi on ainoa tällä hetkellä Suomessa markkinoilla oleva atooppisen ihottuman hoitoon tarkoitettu biologinen lääke. Dupilumabi on vasta-aine, joka estää atooppisessa ihottumassa keskeisten soluvälittäjäaineiden interleukiini-4:n ja interleukiini-13:n vaikutusta.
• Dupilumabi on tehokas atooppisen ihottuman lääke ja suurin osa potilaista saa lääkityksellä hyvän vasteen. Lääkkeen teho tulee esille suhteellisen hitaasti, tyypillisesti 1-2 kk kuukauden kuluessa. Lääke annostellaan ihonalaisena pistoksena ja aikuisilla annostus on yleensä kahden viikon välein. Pistosohjauksen jälkeen potilas voi pistää lääkkeen itse kotona.
• Dupilumabi ei ole immunosuppressiivinen lääke eikä lisää yleistä infektioherkkyyttä. Hoitoa ei siis tarvitse tauottaa infektioiden, tavanomaisten rokotusten tai leikkauksien yhteydessä. Hoidossa ei tarvita myöskään verikoeseurantaa. Elävien rokotteiden (kuten tuhkarokko-, vesirokko- ja keltakuumerokotusten) ottamisen jälkeen suositellaan yleensä 4 viikon hoitotaukoa.

Hoidon aikana

• Dupilumabihoidon yleisimpiä haittavaikutuksia ovat erilaiset silmähaitat. Tyypillisesti silmissä voi esiintyä kuivuutta, hiekan tunnetta ja karhentelua tai vetistystä. Silmien sidekalvot voivat myös punoittaa. Yleensä silmäoireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Silmäoireiden hoitona käytetään kostuttavia silmätippoja, joita laitetaan useita kertoja päivässä. Tarvittaessa kostuttavien silmätippojen lisänä voidaan käyttää allergiasilmätippoja. Joskus tarvitaan myös antibiootti- tai kortisonisilmätippakuuri. Hoitava ihotautilääkäri antaa sinulle tarkemmat ohjeet silmähaittavaikutusten varalta.
• Joskus dupilumabihoidon aikana voi ilmaantua myös vakavampia silmäoireita. Mikäli sinulle ilmaantuu hoidon aikana esimerkiksi silmäsärkyä, näköhäiriöitä tai silmien valonarkuutta, ole yhteydessä hoitavaan ihotautilääkäriin tai päivystykseen.

Ennen immuunivastetta heikentävien eli immunosuppressiivisten lääkkeiden aloitusta tulee huolehtia kroonisten infektioiden hoitamisesta. Piileviä infektioita voi olla esimerkiksi hampaissa, joten tilanteen mukaan sinun tulee käydä hammaslääkärissä ja/tai hampaiden röntgenkuvissa ennen lääkityksen aloittamista. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös huolehdittava koko lääkityksen ajan.

Myös rokotussuojan saattaminen ajan tasalle ennen lääkitysten aloittamista on tärkeää. Tarvittaessa päivitetään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Kausi-influenssarokotetta ja koronarokotetta suositellaan kaikille immunosuppressiivista lääkitystä saaville. Pneumokokkirokotetta suositellaan >65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin.

Mikäli sinulle tulee kuumeinen tai antibioottihoitoa vaativa infektio, on immunosuppressiivisen lääkityksen hetkellinen tauottaminen yleensä tarpeen. Tästä saat tarkempia tietoja hoitavalta ihotautilääkäriltäsi. Käyttäessäsi immunosuppressiivista lääkitystä kannattaa infektio-oireisiin suhtautua hieman tavanomaista vakavammin ja hakeutua tarvittaessa herkästi arvioon esimerkiksi päivystykseen.

Immunosuppressiivisilla lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, joten kerro aina lääkärille käyttämäsi lääkitys ja pidä mukanasi ajantasaista lääkelistaa.

Hoitoon hakeudutaan omalle terveysasemalle tai virka-ajan ulkopuolella päivystyspoliklinikalle.

• Soita ennen HUSin päivystyspoliklinikoille hakeutumista Päivystysavun maksuttomaan numeroon: 116117
• Uudenmaan Päivystysapu: 09 471 72328 (ppm). Huom. mikäli soitat numeroon 116 117 Uudenmaan raja-alueelta, puhelu saattaa paikantua toisen sairaanhoitopiirin puolella olevaan tukiasemaan, eikä se tällöin yhdisty Uudenmaan Päivystysapuun. Saat tarvittaessa yhteyden Uudenmaan Päivystysapuun soittamalla numeroon 09 471 72328 (ppm).

Neuvontapalvelut

Allergia-, iho- ja astmaneuvonta: 044 773 2052, allergianeuvoja@allergia.fi

• Ma 14–18
• To 8–12

Allergia-, Iho- ja Astmaliiton neuvontapalvelut

Osa sisäisistä lääkkeistä vaatii hoidon aikaista verikoeseurantaa eli turvakokeita. Turvakokeissa seurataan esimerkiksi hemoglobiinia, veren valkosolujen ja verihiutaleiden määrää, maksa- ja munuaisarvoja ja veren rasva-arvoja.

Tarvittavat turvakokeet riippuvat käytössä olevasta lääkkeestä. Yleensä turvakoeseuranta on tiheämpää hoidon alkuvaiheessa ja sitä voidaan myöhemmin harventaa.

On hyvin tärkeää, että käyt lääketurvakokeissa suunnitellusti, jotta lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset voidaan havaita ajoissa. Hoitosuunnitelman mukainen lääketurvakokeissa käyminen on edellytys lääkehoidon jatkamiselle. Jos et pääse käymään lääketurvakokeissa suunnitellusti, ole yhteydessä hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköösi.

Hyödyllisiä linkkejä:

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

Atooppinen ihottuma (Ihotautitalo, Terveyskylä)

Atooppinen ihottuma (Allergia-, Iho- ja Astmaliitto)

Hoitopolku on valmistunut 04.07.2023

Hoitopolun tavoitteena on tarjota potilaille ja läheisille kokonaiskuva siitä, miten akromegalian hoitoa toteutetaan valtakunnallisesti. Hoitopolun eri vaiheisiin on koottu toimenpiteitä ja ohjeita helpottamaan potilaiden ja läheisten tiedonhakua.    

Pääset lukemaan hoitopolun sisältöjä etusivun kautta viemällä hiiren painikkeen päälle ja klikkaamalla painiketta.  

Hoitopolku on rakennettu yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ammattilaisten sekä Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry:n kanssa. Hoitopolun on toteuttanut Nordic Healthcare Group ja työtä on tukenut Pfizer Oy.   

Työryhmä  

Niina Matikainen  

Henna Cederberg-Tamminen   

Martta Hujanen 

Hoitopolku valmistunut 19.04.2023 

Terveelliset elämäntavat

Yleisesti terveelliset elämäntavat sisältävät tasapainoisen ruokavalion, hyvän unirytmin, säännöllisen liikunnan, tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden tai alkoholin kohtuukäytön:

• Terveyskirjasto.fi: Alkoholi ja terveys

Ravitsemus

Akromegaliaa sairastavan ruokavalio voi noudattaa yleisiä ravitsemussuosituksia. Hyviä ohjeita löytyy sydänpotilaille ja diabetesta sairastaville laadituista ohjeista, jotka soveltuvat myös näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn akromegaliassa: 

• Sydan.fi: Ruoka ja ravitsemus
• Terveyskyla.fi: Diabetes ja syöminen

Oman ravitsemuksen terveellisyyttä ja energian saantia voi halutessaan arvioida muutamien päivien ajalta ruokapäiväkirjan avulla:

• Fineli.fi: Ruokapäiväkirja

Liikunta

On tärkeää löytää itselle sopiva ja säännöllinen tapa liikkua. Liikunta kuuluu akromegaliaan liittyvien niveloireiden ehkäisyyn ja hoitoon. Tällöin sovelletaan yleisiä liikuntasuosituksia kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelusta sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoittelusta. Kuitenkin suositaan liikuntamuotoja, kuten kävely, uinti, vesijuoksu ja kuntopyöräily, joissa niveliin ei kohdistu voimakasta kuormitusta, iskuja tai kiertoa. Hyötyliikuntaa voi yhdistää jokapäiväiseen arkeen. 

• Lue lisää liikunnan terveyshyödyistä ja ohjeita liikuntaan:  Thl.fi: Liikunta 
• Kaypahoito.fi: Nivelrikko polvissa ja lonkissa 

Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja elämänlaatu

Akuutti sairastuminen ja hoidon aloitus voivat aiheuttaa stressiä ja kuormitusta. Sairauden kanssa eläessä on tärkeä huomioida myös mielen hyvinvointi. Itsestään kannattaa pitää huolta ja omaa mielen hyvinvointia voi edistää ja ylläpitää esimerkiksi terveellisten elämätapojen avulla. Voit myös saada tukea mielenterveyden ongelmiin monilta eri tahoilta. Kysy tarvittaessa apua esimerkiksi oman hoitavan yksikön sairaanhoitajalta tai omalta terveysasemaltasi.

Oman hyvinvoinnin ja pärjäämisen arvionti onnistuu hyödyntämällä akromegalikkojen omaa AcroQoL -elämänlaatukyselyä. Määräajoin tehtynä kyselystä voi olla apua heti diagnoosin jälkeen hoidon hyötyjen seuraamisessa sekä myöhemmin esimerkiksi lääkärin seurantakäynteihin valmistautuessa. Kyselyssä ja sen tuloksissa huomio kannattaa kiinnittää erityisesti itselle merkityksellisiin kysymyksiin ja kokonaisuuksiin.

• Acroqol.fi: Sähköinen elämänlaatukysely (n. 5min)
• Terveydentukena.fi: AcroQoL-kyselykaavake

Läheteindikaatiot

Lähete erikoissairaanhoidon ihotautilääkärille tehdään esimerkiksi näissä tapauksissa:

• Aikuisen vaikea atooppinen ihottuma
• Lievä-keskivaikea atooppinen ihottuma, jos ei saada riittävää hoitovastetta asianmukaisesti toteutuneella paikallishoidolla, hoidon toteuttamisessa on ongelmia, tai merkittävä hoitoväsymys estää hoitotulokseen pääsemisen
• Epäily ihottumaa ylläpitävästä kosketusallergiasta
• Epäily ammattitaudista tai muu erotusdiagnostinen ongelma
• Ihottuma vaikuttaa työkykyyn, ammatinvalintaan tai varusmiespalvelukseen
•  UV-valohoitojen tai systeemisen lääkityksen harkinta

Lähetteeseen tulisi kirjata seuraavat tiedot:

• Valokuvat potilaan ihottumasta tulisi liittää sairauskertomukseen (Apotin Media-tiedostoon tai potilaan itse lähettämänä Maisan kautta) tai sähköpostitse osoitteeseen ihotaudit.lahetekeskus@hus.fi.
• Potilaan perustiedot, lääkitys, muut sairaudet
• Ihottuman esitiedot, kesto, käytetyt hoidot ja niiden teho (varmista potilaalta ja reseptikeskuksesta, että käytetyt voidemäärät ovat riittävät)
• Status mahdollisimman tarkasti
• Mahdolliset laboratorio- tai koepalavastaukset
• Lähetteeseen voi liittää potilaskyselyiden tuloksia kuvastamaan ihottumatilannetta (POEM, ADCT, DLQI)
• Selkeä kysymyksenasettelu

Konsultaatiot

• Mikäli kyseessä on kiireellinen konsultaatio, voidaan HUS:n ihotautikonsulttia konsultoida puhelimitse (HUS:n vaihteen kautta) arkisin klo 8.30-14.30. Muina aikoina tulevat päivystyskonsultaatiot ohjautuvat päivystäjälle.
• Mikäli kyseessä on ei-päivystyksellinen konsultaatio, voi laatia paperikonsultaation. Kiireettömiä konsultoitavia asioita voivat olla esimerkiksi pyyntö saada ihotautilääkärin kannanotto paikallishoitoon, allergiatestien tarpeeseen tai arvio siitä, kannattaako tehdä lähete erikoissairaanhoitoon valo- tai systeemihoidon harkintaan.
• Paperikonsultaatioihin tulisi liittää laadukkaat kuvat potilaan ihon tilanteesta (Apotin Media-tiedostoon tai potilaan itse lähettämänä Maisan kautta) tai sähköpostitse osoitteeseen ihotaudit.lahetekeskus@hus.fi.
• Konsultaatioon voi liittää potilaskyselyiden tuloksia kuvastamaan ihottumatilannetta (Kyselyt).
• Konsultoiva perusterveydenhuollon lääkäri ilmoittaa potilaalle erikoissairaanhoidosta saamansa konsultaatiovastauksen potilaan kanssa sopimallaan tavalla (soitto, kirje, kirjaus OmaKantaan, Maisa).

Reaaliaikaiset videokonsultaatiot

• Nykyisin on mahdollista myös terveysasemalta käsin konsultoida ihotautien erikoislääkäriä reaaliaikaisen (REK) videokonsultaation avulla.
• REK-konsultaatio edellyttää, että terveysasema on liittynyt systeemiin, ja että tietokoneessa on toimiva kamera ja mikrofoni.
• REK-konsultaatioita voi tehdä arkisin klo 8.30-14.30 välisenä aikana ilman ajanvarausta, lisäksi päivittäin löytyy yksi ajanvarauksellinen konsultaatioaika klo 14.30 alkaen. Konsultti vastaa REK-konsultaatioihin muiden sairaalan ja puhelinkonsultaatioiden ohessa.

Potilas lähetetään ihotautien erikoislääkärin konsultaatioon, kun kyseessä on

• Aikuisen vaikea atooppinen ihottuma
• Lievä-keskivaikea atooppinen ihottuma, johon annettu hoito ei saa aikaan ihottuman rauhoittumista, hoidon toteuttamisessa on ongelmia, paikallishoidot eivät tunnu sopivan tai merkittävä hoitoväsymys estää hoitotulokseen pääsemisen
• Epäily ihottumaa ylläpitävästä kosketusallergiasta
• Epäily ammattitaudista tai muu erotusdiagnostinen ongelma
• Ihottuman vaikutus työkykyyn, ammatinvalintaan tai varusmiespalvelukseen
• Tilanne, jossa tarvitaan harkintaa UV-valohoidoista tai sisäisistä lääkkeistä

Lisätietoja

• Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi
• Atooppinen ekseema | Käypähoito

Seuranta perus- ja erikoissairaanhoidossa

Suurelle osalle atooppisen ihottuman vuoksi erikoisairaanhoidon konsultaatiossa käynneistä potilaista riittää kertakäynti paikallishoito-ohjeineen ja jatkohoito toteutuu omahoitona tarvittaessa perusterveydenhuollon tukemana.

Erikoissairaanhoidossa seurataan vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavia potilaita, joilla on systeeminen pitkäaikainen lääkehoito tai joille suunnitellaan sen aloitusta.

Seurantakäynnit erikoissairaanhoidossa tapahtuvat alkuvaiheessa 4-6 kk välein ja myöhemmin esimerkiksi vuosittain.

Akuuteissa pahenemisvaiheissa potilasta ohjataan olemaan ensisijaisesti yhteydessä perusterveydenhuoltoon.

Mikäli ihottuman hoitotasapaino on huono, potilaalla on useita kontakteja perusterveydenhuoltoon tai systeemisen pitkäaikaisen lääkityksen kanssa on ongelmia, kannattaa potilas ohjata olemaan suunniteltujen erikoissairaanhoidon seurantakäyntienkin välillä yhteydessä hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköön.

Lisätietoja:

Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Täältä löydät useimpien atooppisen ihottuman hoidossa käytettävien lääkkeiden potilasohjeet, sekä muita ohjeita.

Allergiatestiin (prick) tulevalle
Allergy test instructions (skin prick)
Atooppinen ihottuma, maitorupi, taiveihottuma potilasohje
Atopic dermatitis, infantile eczema, flexural eczema, patient instructions
Atopiskt eksem, mjölkskorv, böjveckseksem, patient-anvisning
Atsatiopriini
Azatioprin patientanvisning
Azathioprine, patient instructions
Dupilumabi potilasohje
Dupilumab patient instructions
Dupilumab patientanvisning
Epikutaanitesti eli lapputesti
Epicutaneous test (patch test)
Epikutantest dvs. lapptest
Käsi-ihottuma potilasohje
Hand eczema patient instructions
Handeksem patientanvisning
Metotreksaatti
Methotrexate patient instructions
Metotrexat patientanvisning
Peittohoito
Prick-testi
Siklosporiini
Ciclosporin patient instructions
Ciklosporin patientanvisning
UVB-hoito
UVB light therapy patient instructions
UVB-ljusbehandling
Voidesukka

Abrositinibi
Barisitinibi
Upadasitinibi

Sisällys

• Hoidon tavoitteet
• Paikallishoito
• UV-valohoidot
• Systeemiset pitkäaikaiset lääkehoidot
• Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet
  • Siklosporiini
  • Metotreksaatti
  • Atsatiopriini
• Biologiset lääkkeet
  • Dupilumabi
• JAK- estäjät
• Muu systeeminen lääkitys
  • Sisäiset kortikosteroidit
  • Sisäiset antibiootit
  • Antihistamiinit

Hoidon tavoitteet

Atooppinen ihottuma on krooninen sairaus. Hoidon tavoitteena on oireiden minimointi sekä pahenemisvaiheiden määrän väheneminen ja vaikeusasteen lieventyminen. Ihottuman hoidossa pyritään oireiden pitkäkestoiseen hallintaan. Ennakoimattomat pahenemisvaiheet ovat osa atooppiselle ihottumalle tyypillistä aaltoilua, ja potilaan tulisi tietää miten toimia eri ihottumavaiheissa. Erikoissairaanhoidossa voidaan käyttää erilaisia mittareita hoitovasteen seurantaan.

Mittari ja kyselyt (Hoitopolku)

Paikallishoito 

Ihottuman asianmukainen paikallishoito on keskeistä myös erikoissairaanhoidon potilailla. Paikallishoidon periaatteet ovat samat eri terveydenhuollon tasoilla. Paikallishoito riittää ainoaksi hoidoksi lievässä ihottumassa. Paikallishoitoa tarvitaan yleensä myös UV-valohoidon ja systeemisen lääkityksen rinnalla. Perusvoiteilla hoidetaan ihon kuivuutta, mutta ekseeman inflammaation rauhoittamiseen tarvitaan lääkevoiteita. Potilaan motivoituminen säännölliseen omahoitoon on keskeistä hoitotavoitteiden saavuttamiseksi.

Paikallishoito (Hoitopolku)

UV-valohoidot 

UV-valohoitoa voidaan käyttää aikuisen keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ihottumassa, jos paikallishoitojen vaste on riittämätön. Nykyään käytetään pääasiassa kapeakaista-UVB-hoitoa. SUP-valohoito on väistyvä hoitomuoto. UVB-valohoitolaitteita on sairaaloiden ihotautiyksiköissä sekä isommissa kaupungeissa myös yksityispuolella. Valohoitoa annetaan 2-3 kertaa viikossa 15-20 kerran hoitojaksoina. Hoidon aikana ei pitäisi tulla pidempiä katkoja. Suositeltu yläraja on kaksi vuosittaista hoitojaksoa.

Valohoidon aikana voi käyttää normaalisti kortisonivoiteita ja perusvoiteita. Kalsineuriinin estäjät tulee tauottaa valohoitojen ajaksi. Valohoidossa käyvillä potilailla tulee välttää valolle herkistävien lääkkeiden, kuten tetrasykliinien ja diureettien, käyttöä mahdollisuuksien mukaan. Jos potilas käyttää näitä lääkkeitä, voidaan valohoito toteuttaa varovaisella kaavalla.

Sairaaloiden ihotautiyksiköissä potilas maksaa valohoitokäynneistä sarjahoitomaksun. Yksityispuolelle tarvitaan lääkärin sv3-lähete, jolla hoidosta saa kela-korvauksen. Yleislääkäri voi kirjoittaa lähetteen yksityispuolelle, mikäli potilas on käynyt aiemmin valohoidoissa.

UV-hoidot (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Systeemiset pitkäaikaiset lääkehoidot

Mikäli ekseema on vaikea riittävästä paikallishoidosta ja mahdollisesta valohoidosta huolimatta, harkitaan systeemisen pitkäaikaisen lääkehoidon aloitusta. Lääkityksen aloittaa ihotautien erikoislääkäri. Systeemistä pitkäaikaista lääkitystä saavia potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa. Paikallishoitoa jatketaan yleensä systeemisen lääkityksen rinnalla.

Atooppisessa ekseemassa sisäisinä pitkäaikaisina lääkkeinä käytetään:

• perinteisiä immunosuppresiivisia lääkkeitä
• biologisia lääkkeitä
• JAK- estäjiä

Systeeminen pitkäaikainen lääkehoito (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet 

Atooppisen ihottuman hoidossa jo pidempään käytössä olleita systeemisiä lääkkeitä ovat siklosporiini, metotreksaatti ja atsatiopriini. Ne ovat kaikki immunosuppressiivisia.

Lääkitys tauotetaan tarvittaessa kuumeisissa tai antibioottihoitoa vaativissa infektioissa. Lääkkeen voi aloittaa uudelleen, kun infektio on rauhoittunut. Lääkitys tauotetaan tarvittaessa ennen leikkauksia tai isoja hammastoimenpiteitä.

Immunosuppressiivisen lääkkeen aloitus

Ennen immunosuppresiivisten lääkkeiden aloitusta poissuljetaan krooniset infektiot. Hammaslääkärikäynti on yleensä tarpeen ennen lääkitysten aloitusta piilevien infektiofokusten poissulkemiseksi. Syvät hammasinfektiot tulee hoitaa ennen hoidon aloittamista. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan. Ennen hoidon aloitusta selvitetään ja tarvittaessa täydennetään rokotusohjelman mukainen rokotussuoja. Sen lisäksi:

• Kausi-influenssarokotetta ja koronarokotetta suositellaan kaikille.
• Pneumokokkirokotetta suositellaan > 65-vuotiaille ja lääkärin harkinnan mukaan muillekin.
• JAK-estäjiä aloitettaessa harkitaan vyöruusurokotetta, erityisesti > 50-vuotiailla.

Reumapotilaiden rokotukset (Reumatalo, Terveyskylä)

Siklosporiini 

• Siklosporiini on ainoa perinteinen immunosuppressantti, jolla on virallinen käyttöaihe atooppiseen ihottumaan.
• Lääkeannos on 2,5-5 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen p.o.
• Hoitovaste tulee 2-4 viikossa.
• Atooppisen ekseeman hoidossa pyritään välttämään yli 1-2 vuotta kestävää siklosporiinihoitoa siihen liittyvien haittavaikutusten, erityisesti munuaistoksisuuden vuoksi.
• Siklosporiinia ei tule yhdistää UV-valohoitoihin fotokarsinogeneesiriskin vuoksi.

Haittavaikutukset 

• • Siklosporiini voi heikentää munuaisten toimintaa. Kreatiniinia tulee seurata hoidon aikana.
  • Jos eGFR:n lasku on useammassa kuin yhdessä perättäisessä määrityksessä yli 25 % matalampi kuin lähtöarvo, tulee siklosporiinin annosta pienentää 25-50 %.
  • Jos eGFR on laskenut lähtöarvosta yli 35 %, on harkittava annoksen voimakkaampaa pienentämistä.
  • Näitä suosituksia on noudatettava, vaikka potilaan arvot olisivat edelleen laboratorioarvojen viiterajoissa.
  • Jos annoksen pienentäminen ei paranna eGFR-arvoa 1 kk kuluessa, tulee siklosporiini lopettaa.
  • Siklosporiinihoito voi nostaa verenpainetta ja säännöllinen RR-seuranta on tarpeen.
  • Muita tyypillisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, ienhyperplasia, karvoituksen lisääntyminen, lihaskrampit ja vapina.

Raskaus ja imetys 

• • Siklosporiinia voidaan harkitusti ja tarkkaan seuraten käyttää vaikeassa atooppisessa ekseemassa raskauden ja imetyksen aikana. Harkittaessa käyttöä raskauden tai imetyksen aikana on hyvä konsultoida hoitavaa ihotautilääkäriä.
  • Reumalääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Hoito raskauden ja imetyksen aikana (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Turvakokeet 

• • TVK, ALAT, AFOS, K, Krea, U-kemseula (+U-bakt.vilj) + uraatti tarv (mikäli kihtioiretta), sekä verenpaineen mittaus 2 viikon välein 2 kk:n ajan, sekä 3 kk kohdalla. Lisäksi 2 kk ja 3 kk kohdalla myös kol ja triglyt. 3 kk kohdalla Mg, jos esiintynyt lihaskramppeja.

Lisätietoja:

• • Siklosporiini (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Metotreksaatti

• Metotreksaattia käytetään yleisesti vaikean atooppisen ekseeman hoidossa ja se sopii pitkäaikaishoitoon.
• Lääkeannos on 10-25 mg kerran viikossa.
• Lääke annostellaan joko p.o. tai s.c. Subkutaaninen annostelu lisää lääkkeen hyötyosuutta ja saattaa vähentää gi-kanavan haittavaikutuksia.
• Foolihappo 5 mg kerta-annos tulee ottaa 4-24 t metotreksaattiannoksen jälkeen.
• Potilasohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota poikkeuksellisen annostelun (kerran viikossa) vuoksi.
• Hoitovaste tulee hitaasti, 3-4 kk kuluttua.

Haittavaikutukset 

• • GI- kanavan oireet, kuten pahoinvointi ja ripuli
  • Verenkuvamuutokset (erityisesti sytopeniat)
  • Maksan toksiset soluvauriot ja maksafibroosi
  • Interstitiaalinen keuhkoreaktio

Raskaus ja imetys 

• • Metotreksaatti on teratogeeninen. Fertiili-ikäisten naisten tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä 3 kk hoidon loppumisen jälkeen.
  • Reumalääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Hoito raskauden ja imetyksen aikana (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Turvakokeet

• • TVK, ALAT, krea 3 vkoa, 6 vkoa ja 12 vkoa lääkityksen aloituksesta. Tämän jälkeen 3-6 kk välein

Lisätietoja: 

• • Metotreksaatti (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Atsatiopriini

• Atsatiopriinia käytetään nykyään harvemmin atooppisen ihottuman hoidossa.
• Lääkeannos on 1-2 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen p.o.
• Sopii pitkäaikaishoitoon.
• Hoitovaste tulee hitaasti, 2-3 kk kuluttua.
• Tiopuriinimetyylitransferaasi (TPMT)- geenin mutaatiot tulee määrittää ennen hoidon aloitusta.

Haittavaikutukset 

• • Maha-suolikanavan haitat
  • Verenkuvamuutokset (sytopeniat)
  • Maksavauriot

Raskaus ja imetys 

• • Atsatiopriinia voidaan harkitusti ja tarkkaan seuraten käyttää vaikeassa atooppisessa ekseemassa raskauden ja imetyksen aikana. Harkittaessa käyttöä raskauden tai imetyksen aikana on hyvä konsultoida hoitavaa ihotautilääkäriä.
  • Reumalääkkeet raskauden ja imetyksen aikana (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Hoito raskauden ja imetyksen aikana (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Turvakokeet

• • TVK, ALAT, krea 2 viikon välein 2 kk:n ajan hoidon aloituksesta ja annosnostojen yhteydessä, jonka jälkeen 3 kk välein.

Lisätietoja: 

• • Atsatiopriini (Reumatalo, Terveyskylä)
  • Perinteiset immunosuppressiiviset lääkkeet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Biologiset lääkkeet 

Dupilumabi

• Dupilumabi on ainoa tällä hetkellä käytössä oleva vaikean atooppisen ihottuman biologinen lääke Suomessa.
• Dupilumabi on IL-4 -reseptorisalpaaja, joka estää IL-4 ja IL-13 sytokiinien vaikutusta.
• Dupilumabi ei ole immunosuppressiivinen lääke eikä lisää yleistä infektioriskiä. Dupilumabia ei tarvitse tauottaa ennen rokotuksia tai leikkauksia eikä infektioiden yhteydessä.
• Hoitovaste alkaa muutamassa viikossa ja on kunnolla arvioitavissa 4 kk hoidon jälkeen.
• Aloitusannos 600 mg s.c., jonka jälkeen annos on 300 mg 2 viikon välein s.c.
• Itsepistettävä lääke.
• Sopii pitkäaikaishoitoon.
• Dupilumabilla on käyttöaihe ja rajoitettu peruskorvattavuus vaikean atooppisen ekseeman lisäksi myös vaikeaan tyypin 2 astmaan ja vaikeaan krooniseen polypoottiseen rinosinuiittiin. Lisäksi dupilumabilla on käyttöaihe (mutta ei peruskorvattavuutta) eosinofiiliseen esofagiittiin ja prurigo nodularikseen eli kutinakyhmytautiin (tilanne toukokuussa 2023). 

Haittavaikutukset 

Yleisin hoidon haittavaikutus on konjunktiviitti. Konjunktiviitin patogeneesi on tuntematon ja se on yleensä vaikeusasteeltaan lievä.

• • Ensilinjan hoitona ovat kostutustipat ja -geelit ja tarvittaessa lisänä antihistamiini- tai syöttösolun vakauttajatipat aamuin illoin
  • Vaikeisiin oireisiin voidaan tarvittaessa käyttää maksimissaan 2 viikon kortisonitippahoitoa
  • Mikäli potilaalla on hälyttäviä silmäoireita, kuten valonarkuutta, särkyä tai näköhäiriöitä, suositellaan silmälääkärin konsultaatiota.
  • Mikäli potilaalla on hoidon aikana toistuvia, hankalia silmäoireita, kannattaa potilas ohjata olemaan yhteydessä hoitavaan ihotautiyksikköön.

Raskaus ja imetys 

• • Dupilumabin käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana vähäisen tutkimustiedon vuoksi.
  • Hoito raskauden ja imetyksen aikana (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Turvakokeet 

• • Ei tarvita.

Rajoitetun peruskorvattavuuden edellytykset 

• • B-lausunto laaditaan erikoissairaanhoidon ihotauteja tai lastentauteja hoitavasta yksiköstä tai näiden alojen erikoislääkärin toimesta.
  • Peruskorvattavuus myönnetään vaikean atooppisen ihottuman hoitoon aikuisilla, kun tavanomaisella systeemisellä hoidolla ei ole saatu riittävää vastetta, se on vasta-aiheinen tai se ei sovi.
  • Korvausoikeus myönnetään ensimmäisellä kerralla enintään viideksi vuodeksi. Ks. Dupilumabi (Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet, Kela)

Lisätietoja:

• • Biologiset lääkkeet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

JAK-estäjät 

• Atooppisen ihottuman hoidossa on käytössä kolme eri JAK-estäjää: abrositinibi, barisitinibi ja upadasitinibi.
• Käytetyt lääkeannokset ovat: abrositinibi 100-200 mg kerran päivässä p.o., barisitinibi 2-4 mg kerran päivässä p.o., upadasitinibi 15-30 mg kerran päivässä p.o.
• JAK-estäjien teho ja haittavaikutukset saattavat erota toisistaan.
• Hoitovaste ihon kutinaan tulee nopeasti, tyypillisesti päivissä. Vaste ihottumaan tulee tyypillisesti 1-2 viikossa.
• Sopivat pitkäaikaishoitoon.
• Hoidon aloituksessa huomioitava lääkeviranomaisen suositukset (ks. alla).
• JAK-estäjillä voi olla käyttöaiheita myös muissa sairauksissa.

Haittavaikutukset 

• • JAK-estäjät ovat immunosuppressiivisia lääkkeitä ja niiden aloitusta koskevat samat hoitolinjat kuin perinteisiä immunosuppressantteja.
  • JAK-estäjähoitoon näyttäisi liittyvän lisääntynyt vyöruusun aktivoitumisriski. Vyöruusurokotetta tulee harkita ainakin yli 50-vuotiailla potilailla.
  • JAK-estäjät voivat lisätä myös muiden herpesvirusinfektioiden riskiä.
  • Saattavat lisätä riskiä raajojen syviin laskimotukoksiin ja keuhkoembolioihin.
  • Jos potilaalla on laskimotukokseen viittaavia oireita, tulee hoito tauottaa.
  • Osalle potilaista tulee hoidon aikana aknenkaltaista ihottumaa. Tätä voidaan hoitaa kuten tavanomaista aknea.
  • Erityisesti abrositinibin aloitusvaiheeseen voi liittyä yleensä ohimenevää pahoinvointia, joka voi helpottaa ottamalla lääke aterian yhteydessä.
  • Verenkuvamuutokset
  • Rasva-arvojen (LDL ja HDL) nousu
  • CK- arvon nousu, joka on yleensä kliinisesti merkityksetöntä
  • Maksa-arvojen nousu

Lääkeviranomaisen suositukset 

• • 15.3.2023 julkaistiin lääketurvatiedote, jossa on päivitetyt suositukset syövän, merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien, vakavien infektioiden ja laskimotromboembolian riskin sekä kuolleisuuden minimoimiseksi JAK-estäjien käytön yhteydessä.
  • JAK-estäjähoitoon on havaittu liittyvän syövän, merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien, vakavien infektioiden, laskimotromboembolian ja kuolleisuuden suurentunut ilmaantuvuus TNF-alfan estäjiin verrattuna nivelreumapotilailla, joilla on tiettyjä riskitekijöitä.
  • Näitä riskejä pidetään luokkavaikutuksina ja olennaisina kaikissa JAK-estäjien hyväksytyissä tulehdus- ja ihosairauksien käyttöaiheissa.
  • JAK-estäjiä tulee käyttää seuraaville potilasryhmille vain, jos muita soveltuvia hoitovaihtoehtoja ei ole käytettävissä:
    • 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille
    • nykyisin tupakoiville tai aiemmin pitkään tupakoineille
    • potilaille, joilla on muita sydän- ja verisuonitapahtumiin tai syöpään liittyviä riskitekijöitä.
  • JAK-estäjien käytössä potilaille, joilla on muita kuin edellä mainittuja laskimotromboembolian riskitekijöitä, on noudatettava varovaisuutta.
  • Kaikille potilaille suositellaan ihon säännöllistä tutkimista.

Lääketurvatiedote

Raskaus ja imetys 

• • JAK-estäjiä ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Fertiili-ikäisten naisten tulee käyttää luotettavaa raskaudenehkäisyä koko hoidon ajan sekä 4 viikkoa hoidon loppumisen jälkeen.
  • Hoito raskauden ja imetyksen aikana (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Turvakokeet 

• • TVK ja ALAT 3 vkoa ja 6 vkoa lääkityksen aloituksesta ja TVK, ALAT, lipidit 12 viikkoa hoidon aloituksesta. Tämän jälkeen TVK ja ALAT 3-6 kk välein.

Rajoitetun peruskorvattavuuden edellytykset 

• • B-lääkärinlausunto laaditaan erikoissairaanhoidon ihotauteja hoitavasta yksiköstä tai alan erikoislääkärin toimesta.
  • Korvausoikeus myönnetään ensimmäisellä kerralla enintään viideksi vuodeksi.
  • Abrositinibi: Peruskorvausoikeus myönnetään aikuisille vaikean atooppisen ihottuman hoitoon, kun paikallishoidoilla ei ole saatu riittävää vastetta.
  • Barisitinibi: Peruskorvausoikeus myönnetään aikuisille vaikean atooppisen ihottuman hoitoon, kun tavanomaisella systeemisellä hoidolla ei ole saatu riittävää vastetta, se on vasta-aiheinen tai se ei sovi. Lisäksi barisitinibi on peruskorvattava vähintään 2-vuotiailla lapsilla, kun tavanomaisella hoidolla ei ole saatu riittävää vastetta.
  • Upadasitinibi: Peruskorvausoikeus voidaan myöntää vaikeaa atooppista ihottumaa sairastaville aikuisille, kun paikallishoidolla ei ole saatu riittävää vastetta. Upadasitinibi on peruskorvattava myös 12 vuotta täyttäneillä nuorilla, kun tavanomaisella hoidolla ei ole saatu riittävää vastetta. Lisäksi upadasitinibi on erityiskorvattava yleisessä erytrodermiassa.

Lisätietoja: 

• • JAK- estäjät (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Muu systeeminen lääkitys

Sisäiset kortikosteroidit 

• Sisäiseen kortisonilääkitykseen liittyvien systeemihaittojen vuoksi niiden käyttöä atooppisessa ihottumassa ei suositella.
• Vaikeassa atooppisen ihottuman pahenemisvaiheessa voidaan joskus joutua käyttämään sisäisiä kortikosteroidikuureja.
• Kuurin pituus on tyypillisesti 7-10 vrk ja se toteutetaan laskevin annoksin.
• Atooppinen ihottuma lehahtaa usein uudelleen hankalaksi p.o. kortikosteroidikuurin loputtua, joten samanaikainen riittävän paikallishoidon aloittaminen on oleellisen tärkeää pitkäaikaisen hoitotuloksen saavuttamiseksi.
• Toistuvien sisäisten kortikosteroidikuurien tarve on merkki atooppisen ihottuman riittämättömästä pitkäkestoisesta hoitotasapainosta ja tarvittaessa potilas tulee lähettää ihotautilääkärille pitkäaikaisen systeemisen lääkityksen aloituksen harkintaan.

Sisäiset kortikosteroidit (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Sisäiset antibiootit

• Yleensä atooppisen ekseeman pahenemisvaiheessa ei tarvita sisäisiä antibiootteja vaan lehahdus rauhoittuu paikallista anti-inflammatorista lääkevoidehoitoa (kortisonivoiteet ja kalsineuriinin estäjät) tehostamalla.
• Antibiootteja tarvitaan vain sekundaarisesti infektoituneen atooppisen ihottuman hoidossa.
• Ensisijaisia antibiootteja ovat flukloksasilliini tai ensimmäisen polven kefalosporiini.
• Tavanomaista paikallishoitoa jatketaan infektoituneessa atooppisessa ihottumassa antibioottihoidon rinnalla.

Sisäiset antibiootit (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Ihoinfektiot (Käypä hoito)

Antihistamiinit

• Väsyttämättömistä antihistamiineista ei yleensä ole merkittävää apua ihon kutinaan, koska histamiinin merkitys atooppisen ihon kutinassa on vähäinen.
• Ihottuman tehokas hoito lievittää parhaiten kutinaa.
• Väsyttäviä antihistamiineja ei tulisi käyttää atooppisen ihottuman kutinassa, koska niiden vaikutus kutinaan pohjautuu niiden sedatiiviseen vaikutukseen.

Antihistamiinit (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Aikuisen atooppisen ihottuman diagnoosi

Atooppisen ihottuman, eli ekseeman, diagnoosi on kliininen. Diagnoosiin yleensä riittää, että potilaalla on seuraavat löydökset:

• Kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ihottuma tyypillisillä ihoalueilla.
• Ihottuma on kliinisesti ekseema (ihottumassa punoitusta, inflammaatiota, kutiavia papuloita, raapimajälkiä, rikkoumia tai jäkälöitymistä).

Atooppinen ihottuma on aina kutiseva. Kutinan lisäksi atooppisen ihottuman diagnoosia tukee, jos potilaalla on:

• Ihottumaa tyypillisellä ihoalueella tutkimushetkellä
• Ihottumaa tyypillisellä ihoalueella aiemmin
• Ihottuma alkanut ennen toista ikävuotta
• Kuiva iho tai allerginen nuha tai astma

Aikuisella allergiaselvittelyt eivät ole tarpeen oireiden ollessa tyypilliset.

Atooppisen ihottuman erotusdiagnooseja ovat aikuisilla:

• Muut ekseemat (seborrooinen ekseema, nummulaarinen ekseema, infektioekseema, asteatoottinen ekseema)
• Psoriaasi
• Syyhy
• Ihokeliakia
• Immuunipuutostilat
• Parapsoriaasi
• Iholymfooma
• Märkärupi ja erysipelas, jos ihottuma erittävä, kuumottava ja/tai kivulias

Jos atooppisen ihottuman paikallishoito ei enää tehoa, kyseessä voi olla kosketusallergian kehittyminen paikallishoitojen aineosille. Erityisesti käsiekseeman osalta tulee huomioida allergisen ja ärsytyskosketusekseeman mahdollisuus.

Mikäli kliininen kuva on epätyypillinen tai ihottuma vastaa huonosti paikallishoitoon, voi iholta ottaa koepalan (esim. 4 mm stanssibiopsian) ekseema- diagnoosin varmistamiseksi.

Atooppisen ihottuman vaikeusasteen luokittelu

Käypä hoito -suosituksen mukaan atooppinen ihottuma voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan atooppiseen ihottumaan.

• Lievä: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta.
• Keskivaikea: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta ja mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista.
• Vaikea: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä.

Atooppisen ekseeman vaikeusastetta ja ihon kutinaa voidaan arvioida ja seurata eri mittareiden ja kyselyiden avulla, kts. Mittarit ja kyselyt (Hoitopolku).

Atooppista ihottumaa pahentavat tekijät

Atooppista ihottumaa sairastavan potilaan iho on herkkä ärtymään ja kutina lisääntyy erilaisten mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksesta. Mm. hikoilu, psyykkiset tekijät, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut iholle laitettavat kosmetiikka- tai hygieniatuotteet voivat pahentaa ihottumaa. Muita pahentavia tekijöitä voivat olla ihon bakteeri- ja virusinfektiot tai yleisinfektiot. Pahentavia tekijöitä tulee välttää ja infektiot tulee hoitaa. Lisäksi tulee varmistaa, että kyseessä on oikea diagnoosi ja paikallishoidot ovat toteutuneet ohjeiden mukaisesti.

Perusterveydenhuollon vastaanottokäynnit saattavat olla lyhyitä. Potilas voidaan ohjata hakemaan lisätietoa esim. seuraavista lähteistä:

Ihotautitalo, Terveyskylä

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

Täältä löydät useimpien atooppisen ihottuman hoidossa käytettävien lääkkeiden potilasohjeet, sekä muita ohjeita. Mikäli sinulla on lisäkysymyksiä lääkitykseesi tai hoitoosi liittyen, ole yhteydessä hoitavaan lääkäriisi.

Allergiatestiin (prick) tulevalle
Allergy test instructions (skin prick)
Atooppinen ihottuma, maitorupi, taiveihottuma potilasohje
Atopic dermatitis, infantile eczema, flexural eczema, patient instructions
Atopiskt eksem, mjölkskorv, böjveckseksem, patient-anvisning
Atsatiopriini
Azatioprin patientanvisning
Azathioprine, patient instructions
Dupilumabi potilasohje
Dupilumab patient instructions
Dupilumab patientanvisning
Epikutaanitesti eli lapputesti
Epicutaneous test (patch test)
Epikutantest dvs. lapptest
Käsi-ihottuma potilasohje
Hand eczema patient instructions
Handeksem patientanvisning
Metotreksaatti
Methotrexate patient instructions
Metotrexat patientanvisning
Prick-testi
Peittohoito
Siklosporiini
Ciclosporin patient instructions
Ciklosporin patientanvisning
UVB-hoito
UVB light therapy patient instructions
UVB-ljusbehandling
Voidesukka

Abrositinibi
Barisitinibi
Upadasitinibi

Atooppisen ekseeman vaikeusastetta ja ihon kutinaa voidaan arvioida ja seurata eri mittareiden ja kyselyiden avulla.

• Ihottuman vaikeusastetta kuvaavaa EASI (Eczema Area and Severity Index) -mittaria käytetään etenkin erikoissairaanhoidossa vaikean atooppisen ekseeman seurannassa ja esim. systeemilääkityksen hoitovasteen arvioinnissa.
• Potilaiden täytettäviksi tarkoitettuja kyselyjä ovat esimerkiksi:
  • POEM (Patient Oriented Eczema Measure) mittaa ihottuman vaikeusastetta
  • ADCT (Atopic Dermatitis Control Tool) mittaa ihottuman hallintaa
  • DLQI (Dermatology Life Quality Index) mittaa ihottuman vaikutusta elämänlaatuun
  • Kutina NRS (Numeric Rating Scale) -mittarilla potilas arvioi maksimaalisen kutinan viimeisen vuorokauden aikana asteikolla 0-10.

ADCT on lyhyt kysely atooppisen ihottuman hallinnasta, joka käsittää kuusi kysymystä ihottuman oireista, kutinasta, vaikutuksesta elämään ja nukkumiseen viimeisen viikon aikana. Kysely sopii hyvin potilaille omaseurantaan ja myös perusterveydenhuoltoon ihottuman hallinnan ja hoitotasapainon arviointiin.

Lisätietoja atooppisen ekseeman mittareista ja kyselyistä, sekä linkki kaikkiin lomakkeisiin löytyy Atooppisen ekseeman Käypä hoito-suosituksesta.

Suorat linkit mittareihin ja kyselyihin:

EASI
POEM
DLQI
ADCT

Sosiaaliturva ja kuntoutus

Lääkekorvattavuus (Kela) 

Lääkärin määräämiin lääkkeisiin, perusvoiteisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin voi hakea korvausta Kelalta. Suurin osa lääkkeistä on peruskorvattavia ilman rajoituksia. Osa atooppisen ihottuman hoidossa käytettävistä lääkkeistä on kuitenkin rajoitetusti peruskorvattavia, jolloin peruskorvattavuuden myöntämiselle on lääkekohtaiset perusteet ja peruskorvattavuuden hakemiseen tarvitaan B- lääkärinlausunto.  Yleensä korvauksen saa jo apteekissa esittämällä Kela-kortin. Vuotuisen omavastuurajan ylittävistä lääkekuluista voi hakea Kelalta lisäkorvausta.

Vammaistuki (Kela) 

Kelalta voi hakea vammais- ja hoitotukea, joiden tarkoituksena on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä arjessa ja parantaa elämänlaatua. Vammaisetuuksilla voidaan tukea työntekoa tai opiskelua, toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa. 

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa toimintakyvyn heikentyminen ja siitä syntyneet erityiskustannukset. Vammaistukien hakemiseksi edellytetään vähintään vuoden kestävää ja toimintakykyä alentavaa sairautta. Lääketieteellisen arvion toimintakyvyn tasosta tekee lääkäri. 

Vammaispalvelu (hyvinvointialue) 

Vammaispalvelun tuet ovat joko subjektiiviseen oikeuteen tai harkintaan ja määrärahoihin perustuvia. Subjektiivisesta oikeudesta tukeen on esimerkkeinä sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset asunnon muutostyöt ja henkilökohtaisen avun saaminen. 

Määrärahasidonnaisista tuista esimerkkeinä ovat ylimääräisten vaatekustannusten sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden korvaaminen. Atooppista ihottumaa sairastaville on myönnetty tukea muun muassa pesukoneen hankintaan. 

Toimeentulotuki (Kela, hyvinvointialue)   

Mikäli taloudellinen tilanne heikkenee muun muassa sairauden myötä olennaisesti, voi ihotautia sairastava hakea toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta, täydentävää ja ehkäisevää tukea kunnan sosiaalitoimesta.  

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys (Verottaja) 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan hakea, jos veronmaksukyky on verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt olennaisesti. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus. 

Kuntoutus

Vaikeasta atooppisesta ihottumasta aiheutuu joskus tarve ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutus voi auttaa sopivan ammattialan valinnassa, työllistymisessä, työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa sairaudesta huolimatta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi moniammatillinen yksilökuntoutus sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätietoja eri kuntoutusvaihtoehdoista ja niitä järjestävistä tahoista saat esimerkiksi Kelasta ja oman hyvinvointialueesi sosiaalipalvelujen neuvonnasta.

www.kela.fi/kuntoutus

Helsingin sosiaalineuvonnan puhelin 09 310 44400, ma-pe klo 8.15-16.

Länsi-Uudenmaan sosiaalipalvelujen neuvonta: vaihde 029 151 2000 tai katso paikkakuntakohtaiset yhteystiedot.

Keski-Uudenmaan sosiaalipalvelujen neuvonta:

• Ikäihmisille, 019 226 0403, ma-to klo 8-15 ja pe 8-13
• Työikäisille, 019 226 0402, ma-pe 8-12

Itä-Uudenmaan sosiaalipalvelujen neuvonta: 019 5600 111, virka-aikaan

Vertaistoiminta on vapaaehtoista, voimaannuttavaa ja luottamuksellista. Se on sitä, että joku saman kokenut ymmärtää eikä kyseenalaista. Se on rinnalla kulkemista, apua ja vinkkejä arkisiin ongelmiin ja tunne siitä, että sairauden kanssa ei ole yksin. 

Vertaistoimija on tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin varustettu vapaaehtoinen, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta. Vertaistoimijat ovat arjen asiantuntijoita – eivät terveydenhuollon. 

Vertaistoimintaa on monenlaista. Allergia-, iho- ja astmaliiton jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea paikallisia vertaistapaamisia, tapaamisia verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä erilaisia toimintaryhmiä, joiden kaikkien ytimenä on mahdollisuus kohdata toisia saman kokeneita. Ottamalla yhteyttä oman alueesi yhdistykseen voit myös itse järjestää vertaistapaamisen. Yhdistyksesi tukee sinua sen toteuttamisessa. 

Atoopikoille on suunnattu kolme suljettua Facebook-ryhmää, joissa jakaa kokemuksia muiden atopiaa sairastavien tai läheisten kanssa.    

Sidekick

• Sidekick-hyvinvointiohjelma auttaa atooppisen ihottuman kanssa eläviä ottamaan askelia kohti parempaa oloa.
• Älypuhelimeen ladattavassa maksuttomassa sovelluksessa muun muassa kohennetaan hyvinvointia hauskoja ja mukaansatempaavia tehtäviä tehden, seurataan terveyttä ja hyödynnetään inspiroivia kuntoilu- ja mindfulness-työkaluja.
• Ohjelmaan voi tutustua Allergia-, Iho- ja Astmaliiton sivustolla 

Pääset tutustumaan Terveyskylän Ihotautitaloon tästä

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry   

Allergia-, iho- ja astmaliitto on valtakunnallinen kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistää allergikkojen, ihotautia sairastavien ja astmaatikkojen asemaa. Liitto järjestää kursseja verkossa ja kasvokkain eri kohderyhmille sekä tarjoaa matalankynnyksen neuvontaa sairauksista, niiden hoidosta sekä sosiaaliturvasta. Atopiaa sairastaville on kursseja sekä aikuisille että lapsiperheille. Liiton palvelut ovat avoimia kaikille, myös ei-jäsenille.

Lisätietoa Allergia-, iho- ja astmaliitosta 

Allergia-, iho- ja astmaliiton jäsenyhdistykset.  Lisätietoa yhdistyksistä saa liiton järjestöasiantuntijoilta: jasenet@allergia.fi  

Liiton kurssitarjonta  

Allergia-, iho- ja astmaneuvonta 

Ma 14–18
To   8–12
puh. 044 773 2052
allergianeuvoja@allergia.fi 

Kaikki neuvonnan yhteystiedot. 

Mikä on atooppinen ihottuma?

• Atooppisessa ihottumassa ihon pintakerroksen tiivis rakenne on häiriintynyt ja ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti.
• Puutteellinen läpäisyeste, perimä ja ympäristö yhdessä aikaansaavat tulehdussolujen aktivoitumisen, josta seuraa ihon kuivuus, kutina ja ihottuma.
• Atooppisen ihottuman kehittymistä ei voi tehokkaasti ehkäistä.
• Suurimmalla osalla potilaista ihottuma on lievää, mutta se voi olla myös hankalaa ja heikentää elämänlaatua merkittävästi.
• Atopia viittaa henkilön taipumukseen muodostaa tavanomaista herkemmin IgE-luokan allergiavasta-aineita elinympäristön ärsykkeitä vastaan. Pelkkä IgE-vasta-aineiden esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita allergiaa, vaan allergiassa potilaalla on myös siihen sopivia oireita.
• Aikuisista noin 25–30 prosenttia on joskus elämänsä aikana sairastanut atooppista ihottumaa. Lapsilla atooppista ihottumaa todetaan 10–20 prosentilla.

Atooppisen ihottuman vaikutus elämänlaatuun

• Ihottuman vaikutus elämänlaatuun riippuu usein ihottuman vaikeusasteesta. Vaikea ihottuma voi heikentää elämänlaatua merkittävästi.
• Atooppisen ihottuman oireiden vaikeusaste on yleensä aaltoileva ja voi vaihdella esimerkiksi iän ja vuodenajan mukaan.
• Lapsilla ihottuma yleensä paranee tai lievenee vuosien kuluessa, mutta voi jälleen pahentua nuoruusiässä.
• Atooppiselle ihottumalle tyypillinen kutina voi aiheuttaa unihäiriöitä, mikä voi näkyä koulu- ja työelämässä suoriutumisessa sekä mielialassa ja jaksamisessa.
• Nuoruus- ja aikuisiässä esimerkiksi kasvojen ihottuma voi olla merkittävä kosmeettinen ja sosiaalinen haitta.
• Erityisesti käsien atooppinen ihottuma voi vaikuttaa ammatinvalintaan, työkykyyn sekä arkiaskareiden suorittamiseen. Käsi-ihottuma pahenee herkästi kosteudesta ja kosketuksesta ruoka-aineisiin, saippuoihin, veteen, pölyyn ja likaan.

Lisätietoa atooppisen ihottuman vaikutuksesta elämänlaatuun (Duodecim-lehti)

Atooppisen ihottuman liitännäissairaudet

• Atooppista ihottumaa sairastavilla potilailla on usein myös muita atooppisia sairauksia. Tyypillisimpiä ovat siitepöly- ja eläinpölyallergiat.
• Lehtipuille, kuten koivulle, allergiset potilaat saavat usein lieviä suu- ja nieluoireita joistain raaoista hedelmistä ja kasviksista, kuten omenoista, persikasta, mantelista ja pähkinöistä. Tätä kutsutaan ristiallergiaksi.
• Atooppista ihottumaa sairastavilla on myös muuta väestöä useammin astmaa, erityisesti mikäli atooppinen ihottuma on vaikea.
• Atooppisen ihottuman kutina voi vaikeuttaa nukkumista ja heikentää unen laatua. Krooninen väsymys on muuta väestöä yleisempää.
• Atooppista ihottumaa sairastavilla on lisääntynyt riski sairastua masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöihin. Syyt ovat osin epäselviä, mutta unihäiriöt, ja ihottuman aiheuttama psykososiaalinen taakka saattavat selittää yhteyttä.
• Mikäli sinulla on tai epäilet itselläsi olevan näitä liitännäissairauksia, ole yhteydessä lääkäriin tai sairaanhoitajaan, jotta tilanne voidaan selvittää ja aloittaa tarvittava hoito.

Lisätietoa:

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

Atooppinen ihottuma (Ihotautitalo, Terveyskylä)

Ihottuman tyyppialueet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Esiintyvyys ja ennuste (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Etiologia ja patogeneesi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Atooppisen ekseeman liitännäissairaudet (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Ehkäisy (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Suurelle osalle atooppisen ihottuman vuoksi ihotautilääkärin vastaanotolla käyneistä potilaista riittää kertakäynti erikoissairaanhoidossa ja jatkohoito voi toteutua omahoitona. Tuolloin saat tarvittaessa apua atooppisen ihottumasi hoidossa perusterveydenhuollosta.

Erikoissairaanhoidossa seurataan vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavia potilaita, joilla on sisäinen pitkäaikainen lääkehoito tai joille suunnitellaan sen aloitusta.

Seurantakäynnit erikoissairaanhoidossa tapahtuvat alkuvaiheessa 4-6 kk välein ja myöhemmin esimerkiksi vuosittain.

Mikäli ihottumasi pahenee äkisti erikoissairaanhoidon käyntien välissä, ole ensisijaisesti yhteydessä omaan perusterveydenhuollon yksikköösi.

Mikäli joudut olemaan ihottumasi vuoksi yhteydessä perusterveydenhuoltoon useita kertoja suunniteltujen erikoissairaanhoidon käyntien välissä, voi se olla merkki siitä, ettei ihottuma ole nykyisellä hoidolla riittävän hyvässä hallinnassa. Ole tuolloin yhteydessä sinua hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköön.

Ole yhteydessä erikoissairaanhoidon hoitavaan yksikköön, jos sinulle ilmaantuu lääkityksen aikana uusia oireita, jotka saattaisivat olla lääkkeen haittavaikutuksia.

Mikäli ihottuma on vaikea asianmukaisesti toteutetusta paikallishoidosta ja mahdollisesta valohoidosta huolimatta, voi ihotautilääkäri harkita sisäisen pitkäkestoinen lääkehoidon aloitusta. Atooppisessa ihottumassa sisäisinä pitkäkestoisina lääkkeinä käytetään perinteisiä immuunivastetta heikentäviä (immunosuppressiivisia) lääkkeitä, biologisia lääkkeitä ja JAK-estäjiä.

Lääkkeen valintaan vaikuttavat monet potilaskohtaiset tekijät, kuten ikä, muut sairaudet ja lääkkeet, atooppisen ihottuman erityispiirteet, raskaussuunnitelmat ja tupakointi. Lääkkeissä on myös eroja annostelun, kustannusten, tehon ja haittavaikutusten suhteen. Myös lääkkeiden peruskorvattavuuden kriteerit vaikuttavat usein lääkehoidon käytännön toteuttamiseen.

Osa sisäisistä lääkkeistä vaatii aloituskokeita, kuten röntgenkuvia ja verikokeita, sekä verikoeseurantaa hoidon aikana (lääketurvakokeet). Yleensä turvakoeseuranta on tiheämpää hoidon alkuvaiheessa ja sitä voidaan myöhemmin harventaa. On hyvin tärkeää, että käyt lääketurvakokeissa suunnitellusti, jotta lääkkeen mahdolliset haittavaikutukset voidaan havaita ajoissa. Hoitosuunnitelman mukainen lääketurvakokeissa käyminen on edellytys lääkehoidon jatkamiselle. Jos et pääse käymään lääketurvakokeissa suunnitellusti, ole yhteydessä hoitavaan erikoissairaanhoidon yksikköösi. Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on myös syytä huolehtia sisäisen lääkityksen aikana.

Sisäistä lääkitystä aloitettaessa sinun on syytä jatkaa paikallista lääkehoitoa lääkevoitein. Kaikkia lääkevoiteita voidaan käyttää yhdessä sisäisten lääkkeiden kanssa. Myöhemmin, mikäli sisäisellä lääkehoidolla on hyvä vaste, voidaan lääkevoidehoitoa mahdollisesti keventää. Sisäisten lääkkeiden hoitovaste on kuitenkin yksilöllinen eikä sitä pystytä etukäteen luotettavasti ennustamaan. Mikäli hoitovaste jää seurannassa epätyydyttäväksi, voidaan tarvittaessa siirtyä toiseen sisäiseen lääkkeeseen.

Lisätietoa:

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

Keskivaikeassa ihottumassa voidaan lääkärin harkinnan mukaan käyttää UV-valohoitoja tehostamaan paikallishoitoa. Nykyään käytetään pääasiassa kapeakaistaista UVB-valohoitoa, joka rauhoittaa parhaiten ihottumatulehdusta. UV-valohoidon aloittamisesta päättää yleensä ihotautilääkäri, joka arvioi hoidon soveltuvuuden kullekin potilaalle. Jotkut lääkitykset, aiemmat ihosyövät tai hyvin herkästi palava iho saattavat olla vasta-aiheita hoidolle. Hyvin akuutti ja ärtynyt ihottuma tulee rauhoittaa ennen valohoidon aloittamista.

Valohoidossa käydään yleensä 2-3 kertaa viikossa, yhteensä 15-20 kertaa. Valohoitokäynti kestää noin 10 minuuttia, josta itse valohoito maksimissaan muutaman minuutin. Valohoitojakson aikana voi käyttää normaalisti perusvoiteita ja kortisonivoiteita, mutta kalsineuriinin estäjä -voiteet tulee tauottaa hoidon ajaksi.

Sairaalassa valohoitokäynnistä veloitetaan sarjahoitomaksu. Matkakuluihin voi hakea Kelan matkakorvauksia. UV-valohoitoa voidaan antaa myös yksityisillä lääkäriasemilla, mutta laitteita on vain isommissa kaupungeissa.

Valohoitojen teho on hyvin yksilöllinen. Useimmilla potilailla valohoidot rauhoittavat ihottumaa, mutta hoitovaste saattaa jäädä lyhyeksi.

Lievää ja keskivaikeaa ihottumaa hoidetaan pääasiassa paikallishoidolla, jonka periaatteet ja hoito-ohjeet ovat samat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Paikallishoidon tarkemmat ohjeet löytyvät täältä. Paikallishoidossa on keskeistä rauhoittaa ihottuma riittävän tehokkaalla lääkevoidehoidolla (kortisonivoiteet ja kalsineuriinin estäjät). Perusvoiteella voidaan hoitaa ihon kuivuutta. Vastaanotolla käydään läpi käyttämäsi paikallishoito, kokemuksesi siitä ja mahdolliset hoito-ongelmat. Tarvittaessa annamme ohjeita paikallishoidon tehostukseen ja eri paikallishoitovaihtoehtoihin.

On hyvin tärkeää, että noudatat sairaalasta annettuja hoito-ohjeita. Ihottuma ei parane, jos paikallishoito jää riittämättömäksi tai ei toteudu lainkaan.

Miten atooppista ihottumaa hoidetaan erikoissairaanhoidossa?

Atooppisen ihottuman hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoidossa huomioidaan ihottuman vaikeusaste, potilaan elämäntilanne, muut sairaudet ja lääkitykset sekä toiveet hoidon suhteen. Joskus yksikin käynti ihotautilääkärin vastaanotolla riittää ja hoitovastuu palautuu perusterveydenhuoltoon. Tuolloin saat tarvittaessa tukea ja apua ihottumasi hoitoon perusterveydenhuollosta. Mikäli ihottumasi on vaikea, tarvitaan jatkotutkimuksia tai harkitaan valohoitoa tai sisäisiä lääkehoitoja, ohjelmoidaan sinulle yleensä kontrollikäynti erikoissairaanhoitoon.

Atooppinen ihottuma on krooninen sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa, mutta oikealla ja hyvin toteutetulla hoidolla iho voidaan saada pitkäksikin aikaa oireettomaksi tai lähes oireettomaksi sekä vähentää ja lieventää mahdollisia pahenemisvaiheita. Atooppinen ihottuma on luonteeltaan aaltoilevaa ja on tärkeää, että tiedät, miten hoitaa ihottumaa sen eri vaiheissa: miten toimia ihottuman ollessa lieväoireinen ja mitä tehdä pahenemisvaiheen alkaessa.

Lisätietoa:

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

Atooppinen ihottuma diagnosoidaan kliinisesti eli tyypillisen taudinkuvan ja –kulun perusteella. Joskus iholta otetaan pieni koepala paikallispuudutuksessa tai laboratoriokokeita diagnoosin varmistamiseksi. Atooppisen ihottuman seurantaa varten voidaan ottaa valokuvia joko hoitohenkilökunnan tai sairaalan valokuvaajan toimesta.

Atooppisen ihottuman vaikeusasteen määrityksessä käytetään kliinisen kuvan lisäksi tarvittaessa EASI:n (Eczema Area and Severity Index) määrittämistä ja POEM (Patient Oriented Eczema Measure), ADCT (Atopic Dermatitis Control Tool) ja DLQI (Dermatology Life Quality Index) -kyselyitä. Kyselyissä mitataan oireiden vaikeusastetta, atooppisen ihottuman hallintaa, sekä ihottuman vaikutusta elämänlaatuun.

Atooppiseen ihottumaan liittyy usein muita atooppisia sairauksia, kuten allergioita ja astmaa, mutta aikuisen atooppisen ihottuman taustalla tai sitä pahentamassa on vain ani harvoin allergia. Allergioita, kuten siitepöly-, eläin-, tai ruoka-aineallergioita voidaan tarvittaessa tutkia laboratoriokokeilla tai ihopistotesteillä. Joskus kosketusallergia voi vaikeuttaa tai ylläpitää atooppista ihottumaa. Kosketusallergiaa voi kehittyä aineille, jotka ovat suorassa kosketuksessa ihoon, esim. hajusteet, säilöntäaineet ja ihonhoitoaineet, kuten paikallisantibiootit. Kosketusallergiaa voidaan tarvittaessa tutkia epikutaanitesteillä.

Jos harkitaan sisäistä lääkitystä, ohjelmoidaan näiden aloituslaboratoriokokeet ja tarvittavat kuvantamistutkimukset (yleensä keuhkokuva ja hammaskuvat eli OPGT).

Lisätietoa

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

Atooppinen ekseema (Käypä hoito, tiivistelmä)

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

Ihotautilääkärin ensikäynnille on hyvä ottaa mukaan tiedot käytössä olevista suun kautta otettavista lääkkeistä, lääke- ja perusvoiteista, epäillyistä tai tiedossa olevista allergioista ja perussairauksista. Jos aiemmin olet saanut valohoitoa tai sisäisiä lääkkeitä atooppisen ihottuman hoitoon, on hyvä ottaa mahdolliset tallessa olevat tiedot näistä mukaan. Jos laboratoriokokeita on ohjelmoitu ennen vastaanottoa, näissä tulisi käydä.

Hoitoon pääsee yleensä 3-4 kk sisällä lähetteen tekohetkestä. Ensikäynnillä tapaat lääkärin ja yleensä myös hoitajan. Ensikäynnillä arvioidaan atooppisen ihottuman vaikeusaste ja hoidon tarve sekä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka huomioi toiveesi, elämäntilanteesi, muut sairaudet ja lääkitykset. Ensikäynnillä saat myös ohjausta atooppisen ihottuman hoidosta. Paikallishoitojen asianmukainen toteutuminen on atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi. Hoitoväsymys (paikallishoitoja ei jakseta käyttää kroonisen ihosairauden jatkuessa pitkään) on varsin tavallinen ja ymmärrettävä ongelma ja tähän pyritään antamaan apua.

Lisätietoa:

Atooppinen ekseema (Käypä hoito)

• Erikoissairaanhoitoon saapunut lähete käsitellään mahdollisimman pian, vähintään 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Lähete ei vaadi sinulta toimenpiteitä.
• HUS varaa ajan ja lähettää kutsun ihotautilääkärin vastaanotolle sinulle kotiin kirjeitse, mutta joskus kiireellisestä tai peruutusajasta ilmoitetaan puhelimitse. Tällöin puhelu voi tulla salaisesta tai 09-471 alkuisesta numerosta. Lisäksi ajanvaraus näkyy Maisassa, joka on sähköinen palvelu, joka mahdollistaa pääsyn omiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoihin. Voit käyttää Maisaa verkossa osoitteessa www.maisa.fi tai mobiilisovelluksen kautta, joka on ladattavissa IOS- ja Android-sovelluskaupoissa.
• Ensiajan varaamisen yhteydessä sinulle avautuu Terveyskylän ihotautien omapolku, johon suositellaan kirjautumaan. Omapolulta löytyy paljon tietoa atooppisesta ihottumasta, hoito-ohjeita ja kyselykaavakkeita digitaalisessa muodossa.
• Lue kutsukirje ja sen liitteet huolellisesti läpi. Ajanvarauskirjeessä kerrotaan käynnin ajankohta ja mahdolliset erityisohjeet vastaanotolle valmistautumiseen. Täytä liitteenä olevat esitieto-, kotilääkitys- ja suostumuslomakkeet ennen vastaanotolle tuloa. Sinua saatetaan lisäksi pyytää esim. käymään edeltävissä verikokeissa tai täyttämään kyselyitä, kuten ihotautien elämänlaatukysely (DLQI) tai oma arvio atooppisen ihottuman vaikeusasteesta (POEM-kysely).

Esteen sattuessa

Mikäli et äkillisen sairauden vuoksi pääse poliklinikalle sovittuna aikana, sairaus ei enää vaadi hoitoa tai sinut on jo hoidettu muualla, pyydämme ilmoittamaan siitä ensi tilassa kutsun lähettäneelle taholle. Puhelinnumero on kutsukirjeessä. Käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä ajasta peritään peruutusmaksu.

Iho- ja allergiasairaalan sihteerit vastaavat suoraan lähetteiden ja aikojen tarkistamiseen sekä käynteihin ja lähetteisiin liittyviin tiedusteluihin Tulehduskeskuksen puhelinpalvelussa 09 471 75200.

Ajanvaraus tulee perua viimeistään edeltävänä arkipäivänä klo 11 mennessä puhelimitse soittamalla.

Vastaanotolle tullessa

• Ota mukaasi lista käytössä olevista lääkkeistäsi sekä mahdolliset valokuvat ihottumastasi.
• Ota mukaan mahdollisesti täyttämäsi kaavakkeet.
• Ota mukaasi vastaanotolle Kela-kortti, henkilöllisyystodistus, sekä hallussasi olevat muualla kuin HUS:ssa otetut sairauteesi liittyvät laboratoriovastaukset ja aiemmat sairauskertomusmerkinnät.
• Kutsukirje sisältää ohjeet poliklinikalle ilmoittautumiseen.
• Vastaanottoajat voivat viivästyä, joten varaathan riittävästi aikaa käynnille.
• Vältä hajusteiden käyttöä sairaalaan tullessasi.
• Lähetämme käynneistä, hoitojaksoista sekä lääkärintodistuksista laskun jälkikäteen kotiin. Lisätietoja asiakasmaksuista löydät täältä.

Potilaspysäköinti

• Sairaalan pihalla on hyvin rajoitettu määrä maksullisia pysäköintipaikkoja. Tarkempaa tietoa pysäköinnistä löydät sairaalan internetsivuilta.
• Esteettömät pysäköintipaikat sijaitsevat pääsisäänkäyntimme edessä. Saattoliikenteellä on mahdollisuus pysähtyä kaikkien sisäänkäyntiemme edessä.
• Lisätietoa täältä: HUS käyntiohjeet

 Kulkuyhteydet

• Suosittelemme joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen reitteihin, aikatauluihin ja kulkuyhteyksiin kannattaa tutustua ennen poliklinikalle saapumista.

Savuttomuus

• HUS on savuton sairaala, jossa sinä ja muut potilaat voitte parantua turvallisesti ja henkilökunta voi työskennellä terveydelle hyvässä ympäristössä. Tupakointi on sallittua vain tupakoinnille tarkoitetuissa tiloissa ulkona.

Yhteystiedot

Ihotautien poliklinikka ja Avohoitokeskus, Iho- ja allergiasairaala
Meilahdentie 2, Helsinki

Aukioloajat
ma–to 7:30–15:30
pe 9:00–15:30

Ihotautien ja allergologian poliklinikka, Lohjan sairaala
Sairaalatie 8, 08200 Lohja
Sisääntulo; C-ovesta vasemmalle ja hissillä 2. kerrokseen

Aukioloajat
ma-pe klo 8.30 – 15

Yhteydenotot

Tulehduskeskuksen keskitetty puhelinpalvelu (sekä Iho- ja allergiasairaala, että Lohjan sairaala):
p. 09 471 75200, kiireelliset asiat (kuten saman päivän peruutukset) klo 7.30-14, kiireettömät asiat klo 8-16.

Sähköisesti Maisan kautta (www.maisa.fi tai mobiilisovelluksen kautta).

Palautteen antaminen

Avointa palautetta voit antaa nimettömänä joko tietylle yksikölle tai yleisesti koko HUSille. Antaessasi yleistä palautetta kirjoita yksikön nimi kohtaan HUS yleinen palaute. Jos haluat vastauksen, jätäthän meille yhteystietosi.

• Palautteeseen ei saa laittaa henkilötunnusta tai luottamuksellista tietoa omasta tai toisen henkilön hoidosta.
• Varattua hoito- tai tutkimusaikaa ei voi perua palautelomakkeella.
• Tietosuojasyistä emme vastaa henkilökohtaista hoitoasi koskeviin kysymyksiin palautejärjestelmän kautta. Otathan näissä tapauksissa yhteyttä sinua hoitavaan yksikköön.
• Hoitoa koskevissa asioissa voit myös ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Tietosuoja-kysymyksissä neuvoo tietosuojavastaava. Lue lisää potilaan oikeuksista.

Konsultaatio erikoissairaanhoitoon

• Yleislääkärin tai työterveyslääkärin keinot atooppisen ihottuman hoidossa ovat usein riittävät.
• Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa konsultoida ihotautilääkäriä. Mikäli kyseessä on päivystyksellinen konsultaatio, tämä hoidetaan heti puhelimitse. Mikäli on tarve kysyä erikoissairaanhoidon neuvoa, mutta kyseessä ei ole päivystyksellinen tilanne, voi konsultaation hoitaa potilastietojärjestelmän kautta ns. paperikonsultaatiolla. Kiireettömiä konsultoitavia asioita voivat olla esimerkiksi pyyntö saada ihotautilääkärin kannanotto paikallishoitoon, allergiatestien tarpeeseen tai arvio siitä, kannattaako tehdä lähete erikoissairaanhoitoon valo- tai systeemihoidon harkintaan. Konsultaatioihin pyritään liittämään laadukkaat valokuvat potilaan ihon tilanteesta.
• Konsultoiva perusterveydenhuollon lääkäri ilmoittaa potilaalle erikoissairaanhoidosta saamansa konsultaatiovastauksen potilaan kanssa sopimallaan tavalla (soitto, kirje, kirjaus OmaKantaan tai Maisan kautta).

Lähete erikoissairaanhoitoon

• Mikäli atooppista ihottumaa ei saada hallintaan perusterveydenhuollossa käytettävillä keinoilla, voi hoitava lääkäri tehdä lähetteen ihotautilääkärille. Lähetteeseen kannattaa, jos mahdollista, liittää valokuvia ihottumasta.
• Mikäli lähetteen vastaanottava taho arvioi, ettei vastaanottoa erikoissairaanhoidossa tarvita, voidaan lähete vaihtaa konsultaatioksi eli palauttaa perusterveydenhuollon lääkärille jatkohoito-ohjeiden kera. Tarvittaessa voidaan myös kysyä tarkentavia tietoja esim. käytetyistä hoidoista. Näissä tilanteissa perusterveydenhuollon hoitava lääkäri ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse, kirjeitse tai Maisan kautta.
• Lähete erikoissairaanhoidon ihotautilääkärille tehdään esimerkiksi näissä tapauksissa:
  • Jos atooppinen ihottuma ei ole hallinnassa säännöllisestä ja riittävästä paikallishoidosta huolimatta.
  • Jos ihottuma, ihon kutina tai kipu on kestämätöntä.
  • Jos atooppinen ihottuma vaikuttaa paikallishoidosta huolimatta työkykyyn tai elämänlaatuun (esim. harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin).
  • Jos epäillään, että ihottuma (erityisesti käsiekseema) liittyy työhön. Tällöin ihottuma yleensä vaikeutuu työssä ollessa ja paranee pidempien lomien aikana.

Lisätietoa:

Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Atooppisen ekseeman arvioinnissa käytettäviä mittareita (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

• Atooppinen ihottuma ei yleensä vaadi seurantaa perusterveydenhuollossa.
• Tärkeää on, että perusvoiteen käyttö jatkuu päivittäin, vaikka ihottumaa ei enää olisikaan. Tämä vähentää pahenemisvaiheiden riskiä ja parantaa ihon suojamekanismeja.
• Pahenemisvaiheet ovat kuitenkin hyvin tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja aina niihin ei ole mitään selvää syytä. Tunnettuja pahentavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
  • Hikoilu
  • Ihon hankautuminen ja hautuminen
  • Kuiva sisäilma
  • Talviaika
  • Liian kevyet tai rasvaiset perusvoiteet
  • Stressi
  • Kosmetiikka- ja hygieniatuotteet (ärsytysmekanismi)
• Jos ihottumasi pahenee, ota käyttöön sinulle määrätyt lääkevoiteet (kortisoni ja/tai kalsineuriinin estäjät) ja perusvoiteet saamasi ohjeen mukaan. Jos ihottuma on hyvin vetistävää ja rikkinäistä, on hyvä lisätä pesujen määrää miedolla pesunesteellä ihon mikrobimäärän vähentämiseksi. Välittömästi pesun jälkeen iho rasvataan perusvoiteella ja ihottumakohdat hoidetaan lääkevoiteella.
• Jos ihottuma uusiutuu toistuvasti tai pahenee paikallishoidosta huolimatta, ole yhteydessä siihen hoitopaikkaan, johon sinulla on hoitokontakti (terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto, yksityislääkäri tai ihotautien poliklinikka).

Lisätietoa:

Aikuisen atooppisen ekseeman ohjattu omahoito (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Omahoito hoidon kulmakivenä

Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden aaltoilu. Omahoito on atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi. Hoidon tarkoituksena on saada oireet hallintaan ja vähentää pahenemisvaiheita.

Perusvoiteet

Perusvoiteiden käyttö

• Omahoidon perustana on säännöllinen ja riittävä perusvoiteen käyttö.
• Perusvoiteen säännöllinen käyttö vähentää ihon kutinaa, parantaa ihon suojaominaisuuksia ja vähentää tarvetta käyttää lääkevoiteita.
• Yleensä 1-2 perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.
• Perusvoidetta on tärkeää käyttää säännöllisesti, vaikkei ihottumaa olisikaan.
• Ihon päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa.
• Myös ihon voidepesu soveltuu atooppisen ihon päivittäiseen pesuun, myös käsien pesuun. Voidepesuun sopivat hyvin vähärasvaiset perusvoiteet, esimerkiksi Aqualan L ja Humektan. Katso voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä).
• Iholle on hyvä levittää perusvoidetta pesun jälkeen, tämä estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta.
• Voidetyypin valinta riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja vaihtelee myös vuodenajan mukaan: kesällä tarvitaan kevyempiä ja talvella rasvaisempia perusvoiteita.

Perusvoiteet luokitellaan rasvapitoisuuden mukaan vähärasvaisiin, keskirasvaisiin ja rasvaisiin. Osaan perusvoiteista on myös lisätty karbamideja tai glyserolia. Jos perusvoide kirveltää iholla, on hyvä kokeilla rasvaisempaa voidetta. Karbamidi voi aiheuttaa kirvelyä erityisesti rikkonaisella iholla.

• Vähärasvaiset perusvoiteet, kuten Aqualan L ja Humektan, sopivat hyvin voidepesun toteutukseen ja koko kehon rasvaamiseen.
• Keskirasvaiset perusvoiteet sopivat ihon perushoitoon. Keskirasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Apobase Cream, Canoderm, Ceralan, Decubal Clinic Cream ja Miniderm.
• Rasvaiset perusvoiteet sopivat hyvin käsien ja jalkojen ihottuma-alueille, sekä talvisaikaan koko kehon rasvaamiseen. Rasvaisia perusvoiteita ovat muun muassa Ceraderm, Dermalog Skin-Cure, Hydran ja Locobase Protect.

Lääkevoiteet

Lääkevoiteiden käyttö

Mikäli iho tuntuu ärtyneeltä, punoittaa, kutisee ja hilseilee säännöllisestä perusrasvauksesta huolimatta, on se usein merkki aktiivisesta atooppisesta ihottumasta. Tällöin ihottuman rauhoittamiseksi tarvitaan perusvoiteiden lisäksi tulehdusta vähentäviä voiteita eli lääkevoiteita. Atooppisen ihottuman hoidossa käytettäviä lääkevoiteita ovat kortisonivoiteet ja paikalliset kalsineuriinin estäjät.

Perusvoide voidaan levittää, kun lääkevoide on kunnolla imeytynyt.

Kortisonivoiteet

Kortisonivoiteet eli paikalliskortikosteroidit ovat atooppisen ihottuman tärkein lääkeaineryhmä. Kortisonivoiteet rauhoittavat atooppisen ihottuman tulehdusta ja siten myös tulehduksen merkit iholla eli punoitus, turvotus, vetistys, hilseily ja kutina vähenevät.

Oikein käytettyinä kortisonivoiteet ovat hyvin siedettyjä ja tehokkaita sekä auttavat nopeasti ihottuman pahenemisvaiheessa. On tärkeää käyttää kortisonivoidetta riittävästi ja riittävän pitkään, jotta ihottuma ehtii kunnolla rauhoittua.

Suomessa kortisonivoiteet jaetaan neljään ryhmään: miedot, keskivahvat, vahvat ja erittäin vahvat.

• Mietoja kortisonivoiteita käytetään 1–2 kertaa päivässä 1–2 viikon kuureina.
• Keskivahvaa tai vahvaa lääkärin määräämää kortisonivoidetta käytetään kerran päivässä yleensä 1–2 viikon kuureina. Kuurin pituus voi vaihdella ihottuman vaikeusasteen ja ihottuma-alueen mukaan, joten noudata aina lääkäriltä saamiasi yksilöllisiä hoito-ohjeita.

Tavallisesti atooppisen ihottuman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat kortisonivoiteet. Lääkärin määräämän kortisonivoiteen vahvuus ja kuurin pituus riippuvat kuitenkin muun muassa potilaan iästä ja hoidettavasta ihoalueesta. Ihon paksuus ja kosteus vaikuttavat siihen, kuinka kortisonivoide pääsee kulkeutumaan ihon läpi. Kortisonivoide ei juurikaan läpäise tervettä ihoa eli ei tarvitse huolestua, vaikka voidetta menee terveelle iholle ihottuman ympärillä. Imeytyminen on suurentunut ohuessa ihossa, mikä tulee huomioida esimerkiksi lapsilla ja iäkkäillä.

Kortisonivoidetta ei tule käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin pidempään kuin lääkäri on ohjannut, vaan kuurien välissä pidetään taukoja, jotka ovat vähintään hoitojakson pituisia. Näin toimien estetään kortisonivoiteiden haittavaikutuksia.

Mikäli ihottuma on vaikea tai uusii heti päivittäisen käyttökuurin loputtua, voidaan kortisonivoiteen käyttöä tarvittaessa jatkaa ns. ylläpitohoitona. Ylläpitohoidossa päivittäisen kortisonivoidekuurin loputtua ei pidetäkään täydellistä taukoa, vaan jatketaan kortisonivoiteiden käyttöä 2 kertaa viikolla niille ihoalueille, joissa ihottuma tyypillisimmin oireilee. Näin estetään ihottuman palaaminen heti kortisonivoidetauon aikana ja voidaan ylläpitää päivittäisen hoitokuurin aikana saavutettua hyvää hoitovastetta. Ylläpitohoidossa kortisonivoidetta siis laitetaan kahtena päivänä viikossa ja muina päivinä käytetään pelkkää perusvoidetta. Ylläpitohoitoa ei käytetä kasvojen alueilla. Muilla ihoalueilla ylläpitohoito on todettu turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitomuodoksi. Ylläpitohoitoa voidaan jatkaa useita viikkoja tai kuukausia. Kysy tarvittaessa lisätietoja hoitavalta lääkäriltäsi.

Kortisonivoiteita on eri voidepohjissa. Kevyemmät emulsiopohjaiset voiteet sopivat suurimpaan osaan ihottumista. Rasvaisemmat voiteet sopivat paremmin erittäin kuivan ja kroonisen ihottuman hoitoon. Liuokset ovat tarkoitettu päänahkaan ja karvaisille ihoalueille.

Kortisonivoiteiden käyttö eri ihoalueilla (lue lisää)

• Mietoa kortisonivoidetta eli hydrokortisonia käytetään tyypillisesti kasvojen, kaulan, nivustaipeiden ja kainaloiden alueilla, joissa iho on ohuempaa. Voidetta voidaan käyttää myös muilla ihoalueilla.
• Keskivahvoja ja vahvoja kortisonivoiteita voidaan käyttää raajojen, vartalon, hiuspohjan, kämmenten ja jalkapohjien alueilla. Keskivahvoja voiteita voidaan käyttää myös ohuemmilla ihoalueilla erillisen ohjeen mukaan.
• Erittäin vahvoja kortisonivoiteita käytetään selkeästi paksummalla iholla eli esimerkiksi kämmenten ja jalkapohjien alueilla.

Ohjeiden mukaisesti toteutettu paikallishoito vahvoillakin kortisonivoiteilla on turvallista, mutta väärin käytettynä niillä voi olla paikallisia haittavaikutuksia, kuten ihon ohenemista.

Paikalliset kalsineuriinin estäjät

Kalsineuriinin estäjät eli takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat kortisonivoiteiden ohella toinen atooppisen ihottuman hoidossa käytettävä lääkevoideryhmä.

• Ne hillitsevät atooppisen ihottuman tulehdusta ja niitä käytetään yleensä tilanteissa, joissa kortisonivoiteilla ei saada riittävää vastetta tai niiden käytön tauotus on vaikeaa.
• Ohuille ihoalueille, kuten kasvoille, kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina lääkevoiteina.

Kalsineuriinin estäjiä laitetaan ohuelti ihottuma-alueille kaksi kertaa päivässä, kunnes ihottuma on täysin parantunut. Kalsineuriinin estäjät eivät ohenna ihoa ja tarvittaessa voiteita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti päivittäin useita viikkoja tai kuukausia. Ihottuman parannuttua voidaan pitää tauko. Uusi hoitojakso aloitetaan heti, kun oireet ilmaantuvat uudestaan.

Jos ihottuma uusiutuu tiheästi, voidaan päivittäisen lääkevoidehoidon jälkeen jatkaa ylläpitohoidolla 2-3 kertaa viikossa alueilla, joilla ihottumaa yleensä esiintyy. Ylläpitohoito on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää useita viikkoja tai kuukausia.

Takrolimuusi ja pimekrolimuusi atooppisen ihottuman hoidossa (Terveyskylä)

Muu paikallishoito

Perus- ja lääkevoiteiden lisäksi atooppisen ihottuman hoidossa voi käyttää myös muita paikallishoitokeinoja. Jos ihottuma on kovin akuutti ja erittävä, voi kokeilla kostean kääreen käyttöä (katso ohje). Peittohoito saattaa auttaa sitkeisiin ihottuma-alueisiin (lue lisää). Raajojen hankalissa ihottumissa voi myös laittaa lääkevoiteen päälle putkisukan tai kokeilla sinkkivoidesukkaa (lue lisää).

Huolellisesti toteutetusta paikallishoidosta huolimatta ihottuma voi joskus oireilla hankalana, jolloin voidaan tarvita lähete ihotautien erikoislääkärille.

Hoito-ohjeita: 

Voidepesuohje (Ihotautitalo, Terveyskylä)

Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Miten atooppista ihottumaa hoidetaan (Ihotautitalo, Terveyskylä)

Ohjevideot:

Ohjevideo - miten rasvaan kuivaa tai atooppista ihoa

Ohjevideo - atooppisen ihottuman paikallishoito aikuisella

Ohjevideo - atooppisen ihottuman peittohoito aikuisilla 

Lisätietoa:

Atooppinen ihottuma (Terveyskirjasto)

Atooppinen ihottuma (Käypä hoito, potilasversio)

• Atooppinen ihottuma diagnosoidaan tyypillisen taudinkuvan perusteella. Yleensä ei tarvita muita tutkimuksia, mutta joskus diagnoosi voidaan varmentaa ihokoepalalla.  
• Atooppinen ihottuma on aina kutiseva, pitkäkestoinen tai jatkuvasti toistuva ja ilmenee tyypillisillä ihoalueilla.
• Atooppisen ihottuman tyyppioireet: 
  • Ihottuman punoitus 
  • Kutiavat näppylät 
  • Ihon kuivuus
  • Raapimisjäljet ja ihon rikkoutuminen 
  • Ihon paksuuntuminen 
• Aikuisilla tyypilliset ihottuma-alueet ovat kyynär- ja polvitaipeet, kasvot, kaula ja ylävartalo.  
• Diagnoosia tukee, mikäli samanaikaisesti on myös muita atooppisia sairauksia, kuten siitepöly- tai eläinpölyallergia tai astma.

Diagnoosi perustuu lääkärin arvioon ihosta eikä muita tutkimuksia yleensä tarvita. Allergiaselvittelyt eivät yleensä ole tarpeen.

Atooppista ihottumaa sairastavilla voi esiintyä myös muita atooppisen tautiryhmän sairauksia, kuten siitepöly- ja eläinallergioita sekä astmaa.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla lääkäri haastattelee sinua ja tutkii ihosi. Jos sinulla on puhelimessasi kuvia ihottumasta, ne on hyvä näyttää lääkärille. Ota mukaan lista käytössä olevista lääkkeistä, sekä lääke- että perusvoiteista. Ihon tutkimisen jälkeen lääkäri tekee kanssasi hoitosuunnitelman. Saat reseptit voiteisiin, ohjeita ihosi hoitamiseksi ja ohjeet jatkoseurannasta.

Vastaanotolle on hyvä valmistautua seuraavien kysymysten avulla:

• Milloin ihottumasi on alkanut?
• Onko se muuttunut ajan saatossa?
• Miten ihottumaa on yritetty hoitaa? Onko hoito auttanut?
• Mitkä tekijät pahentavat ihottumaa?
• Onko ihottumaa helpottavia tekijöitä?
• Onko sinulla ollut aiemmin iho-ongelmia? Jos on, milloin ja millaisia? Miten niitä on hoidettu?
• Onko sinulla pitkäaikaissairauksia, allergioita tai säännöllistä lääkitystä?
• Onko sinulle viime aikoina aloitettu uusia lääkkeitä tai hoitoja?
• Onko suvussasi ihosairauksia?

Miten toimin, jos epäilen itselläni atooppista ihottumaa tai tarvitsen hoidonohjausta?

• Kuivan ja kutisevan ihon hoitoon suositellaan aloitettavaksi keskirasvainen perusvoide, jonka saa apteekista ilman reseptiä. Farmaseutti auttaa sinua löytämään oikeanlaisen voiteen.
• Jos iho-oireet helpottavat perusvoiteen käytön aikana, voit jatkaa voiteen käyttöä tarvittaessa eikä sinun tarvitse olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

• Jos sinulla on kuivan ihon lisäksi pienialaista ja lievää ihottumaa, voit aloittaa siihen omahoitona 1 % hydrokortisoniemulsiovoiteen, jota saa ilman reseptiä apteekista.
• Hydrokortisonivoidetta käytetään aamuin illoin maksimissaan 2 viikon ajan. Kasvoilla iho on ohut eikä hydrokortisonivoidetta tule käyttää yli viikkoa, ellei lääkäri ole toisin ohjeistanut.
• Jos iho-oireet eivät helpota 1-2 viikon hydrokortisonivoiteen ja perusvoiteen käytöllä, pahenevat säännöllisestä rasvauksesta huolimatta tai ihottuma on laaja-alaista, ole yhteydessä terveydenhuoltoon.

Milloin ja miten hakeudun arvioon terveydenhuollon yksikköön?

• Mikäli sinulla on jo diagnosoitu atooppinen ihottuma, mutta tarvitset hoito-ohjeita tai iho-oireet eivät helpota hoidon tehostuksella, ole yhteydessä hoitavaan tahoosi.
• Mikäli sinulla ei ole diagnosoitu atooppista ihottumaa, mutta iho-oireesi eivät helpota edellä mainituilla paikallishoito-ohjeilla, niin ole yhteydessä terveydenhuollon yksikköön.
• Terveydenhuollon yksikkö voi olla oma terveysasema, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto tai yksityislääkäri.
• Yhteydenotto onnistuu puhelimitse tai terveydenhuollon yksikön sähköisten yhteydenottotapojen kautta. Tilanteesi arvioidaan, saat hoito-ohjeet ja tarvittaessa varataan lääkärin vastaanottoaika.

• Yleensä atooppisen ihottuman vuoksi ei tarvitse hakeutua päivystykseen.
• Päivystykseen on hyvä hakeutua, jos iho on laaja-alaisesti punoittava ja erittävä ja sinulla on kuumetta yli 38 C, muussa tapauksessa voit olla virka-aikaan yhteydessä terveydenhuollon yksikköön.

Yhteystiedot

Atooppisen ihottuman oireet

• Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, jolle on tyypillistä oireiden vaihtelu ja aaltoileva kulku.
• Atooppinen ihottuma kutisee, punoittaa ja iholla havaitaan raapimajälkiä, rikkoumia sekä näppylöitä.
• Atooppisessa ihottumassa iho saattaa olla myös kipeä ja kosketusarka.
• Atooppista ihottumaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.

Atooppisen ihottuman eri vaikeusasteet

Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä oireiden ennakoimaton aaltoilu, välillä ihon kanssa on helpompia päiviä, viikkoja ja vuosia ja välillä oireet ovat vaikeammat. Pahenemisvaiheille ei yleensä löydy mitään selkeää syytä. Atooppinen ihottuma on usein vaikeampaa talvisin, mutta vuodenajan vaikutus ihottumaan on yksilöllistä.

• Lievässä ihottumassa esiintyy pieniä, satunnaisesti kutisevia kuivia ja punoittavia ihottuma-alueita.
• Keskivaikea ihottuma on toistuvasti kutisevaa ja punoittavaa, usein myös rikkoutuvaa sekä kutinan ja raapimisen seurauksena paksuuntunutta (jäkälöitynyttä).
• Vaikea ihottuma on laaja-alaista, laajalti ja voimakkaasti kutisevaa, punoittavaa, rikkoutuvaa, joskus myös vetistävää ja karstoittuvaa.

Tyypilliset ihottuman esiintymispaikat ikäkausittain

• Atooppiselle ihottumalle on tyypillistä esiintymispaikkojen vaihtelu iän myötä.
• Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään alueelta ja voi levitä laajalti vartalolle ja raajoihin.
• Leikki-ikäisillä ihottuma usein hakeutuu taivealueille, kuten kyynär- ja polvitaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin. Muita tyyppialueita ovat silmien, suun ja korvien seutu.
• Koulu-ikäisillä ihottuman tyyppipaikat ovat kyynär- ja polvitaipeet. Lisäksi ihottumaa voi olla pakaroissa ja reisien takapinnoilla, käsissä, jalkaterissä ja kasvoilla.
• Aikuisilla ihottumaa esiintyy tyypillisesti kyynär- ja polvitaipeissa, kasvoilla, kaulalla, käsien iholla sekä ylävartalolla.
• Katso esimerkkikuvat Käypä hoito -suosituksen sivuilta.

Lisätietoa: 

Diagnostiikka, oireet ja löydökset (Atooppinen ekseema, Käypä hoito)

Hoidon onnistumista mitataan oireiden helpottamisen, seerumin IGF-1- ja kasvuhormonipitoisuuksien ja tarvittaessa sokerirasituskokeen avulla. Täydentävää tietoa saadaan aivolisäkkeen magneettikuvauksesta ja liitännäissairauksien korjaantumisesta. Akromegaliaa sairastavan tyytyväisyyttä omaan vointiinsa kartoitetaan vastaanotolla keskustelemalla ja tarvittaessa elämänlaatukyselyillä. 

Hoitotuloksen arviointi on jatkuvaa ja hoidon vaikutus tulee esiin melko hitaasti. Esimerkiksi aivolisäkeleikkauksen jälkeen IGF-1-pitoisuus vakiintuu vasta 3-6 kk hoidon jälkeen. Sädehoidon vaikutus tulee esiin vielä hitaammin. IGF-1-mittauksen perusteella arvioitava biokemiallinen parantuminen on merkittävin pitkäaikaisennusteeseen ja liitännäissairauksien riskiin vaikuttava tekijä.  

Akromegaliaa sairastavat ovat pääosin mukana työelämässä. Yksilöllisillä lisäsairauksilla voi olla merkitystä ammatista ja työnkuvasta riippuen. Sairaaloiden sosiaalityöntekijät auttavat selvittämään sosiaaliturva-asioita. Jos tarvitset lääkärintodistusta, on se tärkeä pyytää hyvissä ajoin ja kertoa hoitopaikkaan, mitä varten todistusta tarvitaan. 

Lue lisää:

Kela.fi: Sairastaminen

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry on aivolisäkesairauksista kärsivien potilaiden yhdys- ja tukijärjestö:

• Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry: Sellanet.com: Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry
• Sella ry:n PDF-esite: Sellanet.com: Sellan esite

Jos sinulla on lisämunuaisen vajaatoimintaa, voit saada tukea myös Addisonin tautia sairastavien potilasyhdistykseltä: 

• Apeced.org: Addison

Miten saan yhteyden hoitopaikkaan?

• Hoitoon liittyvissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan yksikköön puhelimitse tai viestillä, yhteydenottokanavat vaihtelevat paikkakunnan mukaan. Hoitavan yksikön yhteystiedot on yleensä listattuna ajanvarauskirjeissä sekä yksikön nettisivuilla.  
•  Akuuteissa oireissa hakeuduthan tarvittaessa päivystykseen. 

Vaikuttaako akromegalia autolla ajamiseen?

• Joskus jos aivolisäkkeen kasvain on suurikokoinen, se saattaa painaa näköhermoa ja vaikuttaa täten näkökykyyn. Tämä saattaa estää autolla ajamisen.

Voiko akromegaliaan sairastunut saada lapsia?

• Kyllä. Suurikokoinen kasvuhormonia erittävä adenooma on syytä leikata ennen raskautta.
• Jos suunnittelet raskautta, keskustele asiasta lääkärisi kanssa.

Periytyykö akromegalia?

• Akromegalia on hyvin harvoin periytyvä.

Mitä akromegaliaa sairastavan tulisi huomioida raskauden aikana?

• Ota yhteys hoitavaan yksikköösi heti, kun tiedät olevasi raskaana.
• Mahdollinen käytössä oleva somatostatiinianalogi ja/tai kabergoliinihoito tauotetaan, kun raskaus on käynnistynyt.
• Kasvuhormonin liikaeritys rauhoittuu usein raskauden ajaksi.

Vaikuttaako akromegalia hedelmällisyyteen?

• Kohonnut maitohormonipitoisuus sekä hoitamaton aivolisäkkeen vajaatoiminta voivat heikentää hedelmällisyyttä jonkin verran, sen vuoksi tavoitteena on mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon pääseminen.

Vaikuttaako akromegalia siihen, minkälaiseen työhön voin hakeutua?

• Joskus jos aivolisäkkeen kasvain on suurikokoinen, se saattaa painaa näköhermoa ja vaikuttaa täten näkökykyyn. Tämä saattaa rajata uravalintoja.

Mistä voin saada tietoa muiden akromegalia-potilaiden kokemuksista sairauden kanssa?

• Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäke- ja lisämunuaissairauksista. Tietoa Sella ry:n tukipuhelimesta ja neuvontapalveluista
• Lue Sella ry:n  ja Pfizerin selvitys akromegaliapotilaiden kokemuksista
  
• Akromegalia kuuluu endokriinisiin harvinaissairauksiin. Eurooppalaisen endokriinisten harvinaissairauksien verkoston (Endo-ERN) tavoitteena on parantaa harvinaissairauksia sairastavien potilaiden pääsyä niiden hoitoon keskittyviin osaamiskeskuksiin ja tukea potilaita elämän eri vaiheissa koko moniammatillisen hoitotiimin voimin. Harvinaissairauksien verkosto mahdollistaa tiiviin, kansainvälisen osaamiskeskusten välisen yhteistyön ja hoidon kehittämisen tutkimuksen kautta. Suomi kuuluu tähän verkostoon. Lisää tietoa voit lukea englanniksi täältä: Endo-ern.eu

Akromegalian diagnosointiin ja laaja-alaiseen hoitoon osallistuu moniammatillinen hoitotiimi. Hoidostasi vastaa endokrinologi, joka tekee yhteistyötä tarpeen mukaan muiden alojen erikoislääkäreiden ja asiantuntijoiden kanssa (ks. Kuva 3). Akromegalian hoito tähtää liitännäissairauksien osalta oireiden ja liitännäissairauksien minimointiin ja hyvään elämänlaatuun.  

Kuva 3. Moniammatillinen yhteistyö akromegalian hoidossa (Kuva: Terveydentukena.fi: Akromegalian hoito)

Lue lisää:

• Terveyskyla.fi: Diabetestalo
• Sydan.fi: Tietoa sydänterveydestä ja hyvinvoinnista 

Seurannassa käydään yleensä kerran vuodessa. Tarkastusten yhteydessä otetaan verinäyte kasvuhormonin ja IGF-1:n sekä muiden aivolisäkkeen toimintaa selvitettävien hormonien pitoisuuden määrittämistä varten. Tarvittaessa ohjelmoidaan sokerirasituskoe, jonka aikana mitataan kasvuhormonipitoisuuksia. Aivolisäke kuvataan magneettitutkimuksella yleensä 3 kk kuluttua leikkauksesta, ja sen jälkeen yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Aivolisäkkeen vajaatoiminta

Leikkauksen jälkeen arvioidaan aivolisäkehormonien tasoja. Noin kolmasosalle kehittyy eriasteinen aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi (lue lisää sivulta Endo:fi Aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi). Joskus kasvain itse on vaurioittanut muuta aivolisäkettä, joskus hypopituitarismi kehittyy leikkauksen yhteydessä. Aivolisäkkeen vajaatoimintaa hoidetaan antamalla hormonikorvaushoitoa. Lisämunuaishormoni, hydrokortisoni, ja kilpirauhashormoni, tyroksiini, annetaan tabletteina suun kautta.  Naisilla sukuelinhormonien korvaukseen on käytettävissä useita suun kautta tai iholle annosteltavia naissukuhormonivalmisteita. Miehille testosteronikorvaushoito annetaan joko pistoksena lihakseen tai iholle levitettävänä geelinä. Aivolisäkkeen takalohkon erittämä vesihormoni (Minirin®) annetaan tablettina suun kautta tai nenäsuihkeena. 

Aina täydellinen kasvaimen poisto ei onnistu. Näin käy erityisesti, jos kasvain on kookas (> 1 cm).  

Kasvuhormonin liikatuotantoa voidaan vähentää lääkkeillä (ks. Lääkehoito), uusintaleikkauksella (ks. Leikkaushoito) tai sädehoidolla.

(Sisältö ja vastuukirjoittaja puuttuu, alla oma mukaelma)

Valtaosalla potilaita kasvuhormonin erittyminen aivolisäkkeestä normaalistuu leikkauksella. Hyvä tulos saadaan varmimmin, kun kasvain on kooltaan alle yhden senttimetrin.

Leikkauksen jälkeen vointiasi seurataan osastolla. Sairasloman pituus on noin 2-3 viikkoa leikkauksesta. Kun kotiudut, sinulle annetaan ohjeet jatkokontrolleista. 

Leikkauksen jälkeen ensimmäinen seurantakäynti on noin 3 kk kuluttua. Sen jälkeen tarkastuksessa käydään yleensä kerran vuodessa. Tarkastusten yhteydessä otetaan verinäyte kasvuhormonin ja IGF-1:n sekä muiden aivolisäkkeen toimintaa selvitettävien hormonien pitoisuuden määrittämistä varten. Tarvittaessa sinulle ohjelmoidaan sokerirasituskoe, jonka aikana mitataan kasvuhormonipitoisuuksia. Aivolisäke kuvataan magneettitutkimuksella yleensä 3 kk kuluttua leikkauksesta, ja sen jälkeen yksilöllisen tarpeesi mukaan. 

Kasvaimen hoidossa voidaan käyttää leikkausta, lääkehoitoa tai sädehoitoa, tai näiden yhdistelmiä. Hoidon valinta riippuu kasvaimen laadusta ja koosta ja hoitokokonaisuus on aina yksilöllinen. Sädehoitoa käytetään silloin, kun kasvainta ei ole voitu poistaa kokonaan yhdellä tai useammalla leikkauksella. Aivolisäkkeen sädehoidon avulla kasvaimen kokoa voidaan pienentää ja sen kasvu pysäyttää. Lyhyellä aikavälillä sädehoidolla ei ole välittömiä sivuvaikutuksia. Pitkällä aikavälillä voi kehittyä aivolisäkehormonipuutoksia, jotka hoidetaan sitten tarvittaessa hormonilääkkeiden avulla. 

Akromegalian ensisijainen hoito on kasvuhormonia tuottavan aivolisäkekasvaimen leikkaus. Leikkaus tehdään tavallisesti nenän kautta tähystysleikkauksena.  Hyvin harvoin kasvaimen ollessa suuri leikkaus joudutaan tekemään kraniotomiateitse eli kallon kautta. Tällaisissa tapauksissa pyritään joskus ensin pienentämään kasvainta lääkehoidolla ennen leikkausta. Leikkauksessa kasvain pyritään poistamaan mahdollisimman täydellisesti. Aina täydellinen kasvaimen poisto ei onnistu. Näin voi käydä etenkin, jos kasvain on kookas (> 1 cm).  

Leikkauksen jälkeen vointiasi seurataan osastolla. Sairasloman pituus on noin 2-3 viikkoa leikkauksesta. Kun kotiudut, sinulle annetaan ohjeet jatkokontrolleista. Lue lisää kohdasta Leikkauksen jälkikontrolli

Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot

Leikkauksen jälkeen esiintyy usein päänsärkyä ja väsymystä. Joskus aivo-selkäydinnestettä voi vuotaa nenästä jonkin aikaa, mutta tulehdukset ovat harvinaisia. Myös nestetasapainon säätelyä seurataan leikkauksen jälkeen. Leikkaukseen liittyvät pitkäaikaiset komplikaatiot ovat harvinaisia alla kuvattua aivolisäkkeen vajaatoimintaa lukuun ottamatta. Nenän tukkoisuus ja hajuaistin heikkeneminen on kuitenkin melko yleistä joidenkin kuukausien ajan.

Aivolisäkkeen vajaatoiminta

Leikkauksen jälkeen arvioidaan aivolisäkehormonien tasoja. Noin kolmasosalle kehittyy eriasteinen aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi (lue lisää sivulta Endo.fi Aivolisäkkeen vajaatoiminta eli hypopituitarismi). Joskus kasvain itse on vaurioittanut muuta aivolisäkettä, joskus hypopituitarismi kehittyy leikkauksen yhteydessä. Aivolisäkkeen vajaatoimintaa hoidetaan antamalla hormonikorvaushoitoa. Lisämunuaishormoni, hydrokortisoni, ja kilpirauhashormoni, tyroksiini, annetaan tabletteina suun kautta.  Naisilla sukuelinhormonien korvaukseen on käytettävissä useita suun kautta tai iholle annosteltavia naissukuhormonivalmisteita. Miehille testosteronikorvaushoito annetaan joko pistoksena lihakseen tai iholle levitettävänä geelinä. Aivolisäkkeen takalohkon erittämä vesihormoni (Minirin®) annetaan tablettina suun kautta tai nenäsuihkeena. 

Lääkehoitona akromegalian hoidossa käytetään somatostatiinin johdoksia, dopamiinin tavoin vaikuttavaa kabergoliinia ja kasvuhormonireseptorin salpaajaa.

• Ensisijaisesti käytetään somatostatiinin johdoksia oktreotidia LAR (Sandostatin LAR®) ja lanreotidia (Somatuline Autogel®, Myrelez®). Joskus käytetään myös pasireotidia (Signifor®). Somatostatiinin johdokset annostellaan yleensä kerran kuukaudessa, oktreotidi lihakseen ja lanreotidi ihon alle.
• Joskus voidaan käyttää suun kautta otettavaa kabergoliinia (Cabaser®, Dostinex®), joka saattaa riittää lievässä taudissa. Kabergoliinia otetaan yleensä kerran viikossa.
• Kasvuhormonireseptorin toimintaa estävä pegvisomantti (Somavert®) voidaan liittää edellä mainittuihin lääkehoitoihin, ellei hoitovastetta ole muuten saavutettu. Pegvisomantin seurantamittarina käytetään IGF-1-tasoa. 

Akromegalian laaja-alaiseen hoitoon osallistuu moniammatillinen hoitotiimi, joka keskustelee kanssasi hoidosta. Hoidostasi vastaa endokrinologi, joka tekee yhteistyötä neuroradiologin ja neurokirurgin kanssa. Jokaisen akromegaliaa sairastavan tilanne arvioidaan yksilöllisesti, ja annettu hoito ja sen järjestys voivat vaihdella. 

Kuva 2. Akromegalian hoito (Kuva: Terveydentukena.fi: Akromegalian hoito)

Akromegaliaa voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla ja lääkkeillä. Hoito tähtää aivolisäkkeessä olevan kasvaimen koon pienentämiseen ja edelleen kasvuhormonin ja IGF-1:n pitoisuuden laskemiseen veressä. 

Lue lisää:

Terveydentukena.fi: Akromegalian hoito

Akromegalian toteaminen

Akromegalian diagnoosi tehdään erikoissairaanhoidossa. Laboratoriotutkimuksissa mitataan veren kasvuhormonin sekä IGF-1:n pitoisuudet. Laboratoriotulokset tulkitsee yleensä endokrinologian erikoislääkäri. Diagnoosi vahvistetaan sokerirasituskokeella. Hyvänlaatuisen kasvaimen koko ja sijainti selvitetään magneettikuvauksella.  

Akromegalia

Akromegalia on harvinainen sairaus, joka todetaan Suomessa vuosittain noin 20:lla henkilöllä. Useimmiten akromegalia ilmenee 40–50 vuoden iässä, mutta se voi myös ilmetä missä iässä tahansa. Akromegalia todetaan yhtä usein miehillä ja naisilla. Koska sairauden oireet kehittyvät yleensä hitaasti, voi sen tunnistaminen kestää pitkään, jopa 8–10 vuotta oireiden alkamisesta. Oireiden tunnistamista hankaloittavat oireiden laaja-alaisuus ja yksilöllisyys.  

Akromegalian aiheuttaa aivojen alla sijaitsevan aivolisäkkeen hyvänlaatuinen rauhaskasvain, joka tuottaa kasvuhormonia. Kasvuhormoni on pituuskasvua ja elimistön muita välttämättömiä toimintoja säätelevä hormoni. Aikuisella kasvuhormonin liikaeritys voi aiheuttaa kärkijäsenten, eli nenän, leuan, kämmenten ja jalkaterien suurenemista. Pitkälle kehittyneessä akromegaliassa kasvonpiirteet voivat muuttua, vaikka muutokset tapahtuvat niin hitaasti, että niitä on vaikea havaita.   

Hoitamaton akromegalia lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Muita akromegaliaan liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi diabetes ja paksusuolen kasvaimet.   

Lue lisää:

• Endo.fi: Akromegalia
• Terveydentukena.fi: Akromegalia 
• Sairastuminen herättää monenlaisia tunteita. Joskus sairastuminen voi aiheuttaa henkisen kriisin. Ota tarvittaessa yhteys oman hoitavan yksikkösi sairaanhoitajaan. Erilaisissa elämän kriisitilanteissa apua on saatavilla:
  • Mielenterveystalo.fi
  • Terveyskyla.fi: Sairastumisen herättämät tunteet

Kutsu tutkimuksiin

• Joskus ensikäyntiä odottaessa aika voi tuntua hyvin pitkältä. Lähetteen käsittelevä lääkäri kuitenkin arvioi tutkimusten ja vastaanoton kiireellisyyden, joten jos voinnissasi ei tapahdu yllättäviä muutoksia, odotathan rauhassa.  

• Jos vointisi yllättäen heikkenee ennen ensikäyntiäsi, ota yhteyttä hoitavaan tahoon (yleensä se yksikkö, josta lähete on tehty). 

Tutkimukset erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoidon vastaanotolla, yleisimmin endokrinologian poliklinikalla, käydään läpi aiemmat sairautesi ja niiden hoito, elämäntapatekijät, sukuhistoria, akromegalian oireet ja niiden kesto. Hoidostasi vastaa akromegaliaan perehtynyt lääkäri, vaikka vastaanotolla sinua voi hoitaa erikoistuva lääkäri. Hoitojakso liittyy akromegaliaan ja sen liitännäissairauksiin. Voit olla yhteydessä terveyskeskuslääkäriisi muissa terveyteesi liittyvissä asioissa.  

Laboratoriotutkimukset  

Usein kasvuhormonin ja IGF-1:n pitoisuuksien mittaus uusitaan erikoissairaanhoidossa, koska toistetut mittaukset varmentavat tulosten luotettavuutta. Kasvuhormonin liikatuotto voidaan varmistaa mittaamalla sen pitoisuuksia verestä sokerirasituskokeen aikana. Akromegaliassa sokerirasituksen yhteydessä normaalisti tapahtuva kasvuhormonierityksen estyminen on normaalia heikompaa. Kasvain erittää joskus myös maitohormonia eli prolaktiinia, jonka pitoisuus tutkitaan verestä. Lisäksi yleensä määritetään muiden aivolisäkehormonien ja sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan verikokeita. Muut tutkimukset suunnitellaan yksilöllisen harkinnan mukaan.   

Kuvantamistutkimukset 

Vasta, kun akromegalia on varmentunut laboratoriotutkimuksissa, etsitään liiallisen kasvuhormonierityksen lähdettä kuvantamistutkimuksilla. Ensisijainen tutkimus on aivolisäkkeen magneettitutkimus (MRI), koska hyvänlaatuinen aivolisäkekasvain on ylivoimaisesti yleisin kasvuhormonin liikaerityksen aiheuttaja. 

Lue lisää:

• Endo.fi: Akromegalia 
• Terveyskirjasto.fi: Akromegalia 
• Sairastuminen herättää monenlaisia tunteita. Joskus sairastuminen voi aiheuttaa henkisen kriisin. Ota tarvittaessa yhteys oman hoitavan yksikkösi sairaanhoitajaan. Erilaisissa elämän kriisitilanteissa apua on saatavilla:
  • Mielenterveystalo.fi
  • Terveyskyla.fi: Sairastumisen herättämät tunteet

Akromegalian alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa. Mikäli akromegalian epäily jatkuu, saat sieltä lähetteen tarkempiin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, pääsääntöisesti oman alueesi endokrinologian poliklinikalle. Tarvittaessa erikoissairaanhoito pyytää perusterveydenhuollosta lisätietoja tai voi ohjata hoitosi takaisin sinne konsultaatiovastauksen kanssa.  

Lähetteen vastaanottaja erikoissairaanhoidossa arvioi, miten kiireellisesti erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan. Yleensä akromegalian oireet ovat kestäneet jo pitkään, mutta eivät edellytä kiireellistä arviointia, joten aikaa ensimmäisiin tutkimuksiin voi joutua usein odottamaan joitakin viikkoja tai kuukausia. 

Tutkimukset perusterveydenhuollossa alkavat joko oireidesi tai kliinisten löydösten pohjalta. Akromegalian epäily voi herätä, jos sinulla on ollut esimerkiksi pitkäaikaista, epäselvää oireilua (Lue lisää kohdasta Oireet), purennan muutoksia tai jopa ulkonäön muutoksia. Perustutkimuksiin kuuluvat oireiden keston ja laadun selvittäminen, kliininen tutkimus lääkärin vastaanotolla ja usein myös laboratoriotutkimuksia. Perusterveydenhuollossa voidaan käyttää seerumin IGF-määritystä (IGF-1 on insuliininkaltainen kasvutekijä) akromegalian diagnostiikassa. Jos IGF-1 on suurentunut, on erikoissairaanhoidon konsultaatio yleensä tarpeen. Tällöin akromegalian epäily jatkuu, mutta diagnoosi vaatii vielä varmennusta.

Normaali seerumin IGF-1 pitoisuus yleensä poissulkee akromegalian mahdollisuuden, jolloin muiden sairauksien selvittelyä oireidesi ja tilanteesi selittäjänä jatketaan tarpeen mukaan. Joskus harvinaissairauden löytäminen voi kestää pitkään. Jokaisen akromegaliaa sairastavan polku on yksilöllinen.

Akromegalia syntyy, kun aivolisäkkeen hyvänlaatuinen rauhaskasvain tuottaa normaalia enemmän kasvuhormonia (ks. Kuva 1).

Kuva 1. Akromegalian synty ja oireet (Kuva: Terveydentukena.fi: Akromegalian oireet)

Akromegalian oireet ovat tyypillisesti laaja-alaisia, ne vaihtelevat yksilöllisesti ja kehittyvät hitaasti. Voit esimerkiksi huomata, että sormukset eivät enää mahdu sormeesi kuten ennen, tai että kengän kokosi on kasvanut. Koska akromegalia kehittyy yleensä hitaasti, aikaisimmat oireet tai muutokset jäävätkin helposti havaitsematta.  

Akromegalian oireita voivat olla esimerkiksi:

• Kämmenien ja jalkaterien kasvaminen, sormien paksuuntuminen
• Kasvonpiirteiden muuttuminen, leuan, otsan ja nenän kasvaminen, sekä huulten ja kielen paksuuntuminen
• Päänympärysmitan suurentuminen  
• Äänen madaltuminen 
• Kuorsaaminen ja yölliset hengityskatkokset, uniapnea 
• Väsymys, uniongelmat 
• Ihon paksuuntuminen ja rasvoittuminen 
• Liikahikoilu  
• Nivelkivut 
• Päänsärky  
• Näköaistin ongelmat
• Naisilla epäsäännölliset kuukautiset, miehillä erektio-ongelmat 
• Verenpaineen kohoaminen, sydämen suureneminen 
• Diabetes 
• Paksusuolen kasvaimet 
• Kasvuikäisillä pituuskasvun kiihtyminen  

Akromegalian aikainen tunnistaminen ja hyvä hoito on tärkeää sekä elämänlaadun että yleisen terveyden vuoksi. Jos sinulla on useita akromegaliaan liittyviä oireita, ota yhteys hoitavaan lääkäriisi tai terveysasemalle tutkimuksia varten.   

Lue lisää: 

• Terveyskirjasto.fi: Akromegalia
• Sellanet.com: Akromegalia
• Endo.fi: Akromegalia
• Terveydentukena.fi: Akromegalian oireet

Työryhmä

Tekijät 

Aapo Aro, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Hyks Sydän- ja keuhkokeskus

Anne-Mari Hekkala, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri
Suomen Sydänliitto ry

Matilda Jylhä, Kardiologian erikoislääkäri, Vantaan Aluekardiologi.
HUS Sydän- ja keuhkokeskus, Peijaksen sairaala.

Niina Palin, Kardiologian erikoislääkäri
HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Pekka Raatikainen, dosentti, ylilääkäri, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri
HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Katja Survonen, Sydänhoitaja
HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Yhdyshenkilö

Aapo Aro, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Hyks Sydän- ja keuhkokeskus
050 427 0194

Kiitämme eteisvärinäpotilaan hoitoketjutyössä aiemmin mukana olleita henkilöitä – erityisesti dosentti Mika Lehtoa.

Uusiutunut eteisvärinä perusterveydenhuollossa

Uusiutunut eteisvärinä päivystyksessä

Tahdistinhoito

Hoitolinjan valinta

Potilaan ohjaus päivystyksessä

Tavoitteena on antaa eteisvärinäpotilaalle mahdollisimman hyvät tiedot ja taidot hoidon toteuttamiseen ja sitä koskevien päivittäisten valintojen ja päätösten tekemiseen. Riittävä ohjaus ja tuki erityisesti sairastumisvaiheessa ovat tärkeitä omahoidon myöhemmän onnistumisen kannalta.

Parhaimmillaan hoidonohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Hoidonohjaukseen osallistuvien työnjaosta ja yhteistyöstä tulee olla hoitopaikassa suunnitelma.

Läheteohjeistukset

Milloin lähetetään kardiologian poliklinikalle?

• Ensimmäinen eteisvärinä nuorella (alle 65-v) potilaalla
• Hoidon tehostuksen tarve
• Invasiivisen hoidon arvio (Huom. arvio Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla edellyttää potilaan käyntiä ensin omalla kardiologilla)

Tiedot, jotka tarvitaan onnistuneeseen linjaukseen ja jotka pitäisi sisältyä erikoissairaanhoidon lähetteeseen

Paikalliset ohjeet

Lisää tähän tekstiä.

Työryhmä

Lisää tekstiä.

• Kun olet saanut Kelan päätöksen omalitsumabin peruskorvattavuudesta, sinun tulisi ilmoittaa tästä sinua hoitavaan ihotautien yksikköön, jolloin lääkäri tekee sähköisen reseptin ja jatkohoitosuunnitelman.
• Kolme ensimmäistä pistosta annetaan aina terveydenhuollon ammattilaisen pistämänä/valvonnassa.
• Mikäli neljännestä pistoskerrasta alkaen haluat pistää lääkkeen itse kotona, voidaan kolme ensimmäistä pistosta toteuttaa hoitavassa ihotautien yksikössä, jolloin samalla saat pistosohjausta. Kotona pistäminen vaatii, että olet pistänyt ohjatusti ja seurattuna ainakin kerran. Jos omatoiminen pistäminen ei onnistu, pistokset voi antaa myös ohjauksen saanut läheinen.
• Mikäli et halua neljännestä pistoksesta alkaen pistää lääkettä itse, annetaan pistokset yleensä ensimmäisestä pistoksesta alkaen siinä perusterveydenhuollon yksikössä jossa jatkossakin suunnittelet käyväsi, yleensä omalla terveysasemalla tai työterveyshuollossa. Jos myöhemmin haluaisitkin pistää lääkkeen itse, voit saada pistosohjausta sinua hoitavassa ihotautien yksikössä tai perusterveydenhuollossa.
• Lääkkeen voit pistää etureiteen tai alavatsaan (ei 5 cm:n alueelle navan ympärillä). Hoitaja voi pistää lääkkeen myös olkavarren ulkosyrjälle.
• Pistosajoille sekä erikoissairaanhoidon yksikköön että perusterveydenhuoltoon tulee tuoda omat lääkkeet mukana.
• Huomioi että yleensä lääke pitää tilata muutama päivä ennen sen hakemista apteekista.
• Huomioi lääkkeen säilytysohjeet myös kuljetuksen aikana. Lisätietoa saat Xolair-potilasoppaasta.

< Takaisin

DLQI-mittari

DLQI (Dermatology Life Quality Index) -kyselylomake on suunniteltu käytettäväksi aikuisten tai yli
16-vuotiaiden nuorten ihon terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamiseen. Ihotautilääkäri päättää ensimmäisellä käynnillä onko kyselyn täyttäminen tarpeellista. Usein potilaat, jotka täyttävät UAS7-kaavakkeita saavat täytettäväksi myös DLQI-kaavakkeen vastaanotolla. Voit täyttää kaavakkeen halutessasi jo ennen ihotautilääkärin vastaanottoa ja antaa kaavakkeen käynnillä lääkärin nähtäväksi.

Siirry DLQI-kyselylomakkeeseen

< Takaisin

Tietoa hoitopolusta

Hoitopolun tavoite

Hoitopolku on toteutettu kroonista spontaania urtikariaa sairastavan hoidon ja sairauden kanssa jaksamisen tueksi.

Sairauteen liittyvät vaiheet on kuvattu omiksi teksteiksi, joita pääset lukemaan hoitopolun etusivun kautta viemällä hiiren painikkeen päälle ja klikkaamalla painiketta.

Etusivun alapainikkeista löydät erityisesti tietoa siitä, millaista tukea ja vertaistoimintaa kroonista spontaania urtikariaa sairastaville on tarjolla.

Hoitopolku on rakennettu yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon sekä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa.

Työryhmä

Johanna Mandelin, ihotautien erikoislääkäri, HUS

Juha-Matti Alakoskela, ihotautien erikoislääkäri, HUS

Jessica Nyström, sairaanhoitaja, HUS

Tom Österholm, yleislääkäri, Espoon kaupunki

Sirpa Pajunen, kehitysjohtaja, Allergia- Iho- ja Astmaliitto

Risto Heikkinen, erityisasiantuntija, Allergia- Iho- ja Astmaliitto

< Takaisin

Oirepäiväkirja (UAS7)

Urtikarian vaikeusastetta voidaan mitata laskemalla urtikarian aktiivisuuspisteet. Tämä tehdään täyttämällä UAS7-nimistä oirepäiväkirjaa (Urticaria Activity Score) 7 päivän ajan. Oirepäivään kirjataan, kutinan voimakkuutta ja paukamien määrää päivän aikana.

UAS7-pisteiden avulla mitataan ja seurataan oireiden astetta, taudin aktiivisuutta ja oireiden käyttäytymistä ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeen.

Miten oireita arvioidaan?

Kutinan voimakkuus viimeisen 24 tunnin aikana

0 = Ei yhtään

1 = Vähän (kutina ei kiusallista eikä hankalaa)

2 = Keskivaikeaa (kutina hankalaa muttei vaikuta normaaliin päivittäiseen toimintaan eikä uneen)

3 = Voimakasta (kutina hankaloittaa normaalia päivittäistä toimintaa tai unta).

Paukamien määrä viimeisen 24 tunnin aikana

0 = Ei yhtään

1 = Vähän (1–19 paukamaa)

2 = Kohtalaisesti (20–50 paukamaa)

3 = Paljon (yli 50 yksittäistä, noin postimerkin kokoista paukamaa, tai suuria paukama-alueita)

Mitä pisteet tarkoittavat?

• Mitä enemmän pisteitä, sitä hankalampi tilanne on kutinan ja paukamien suhteen. Tarkkoja pisterajoja on vaikea määrittää, sillä eri henkilöt aistivat esimerkiksi kutinan eri tavoin. Siksi on tärkeää huomioida se, miten pistemäärät muuttuvat hoidon aikana.
• Lue lisää UAS7-oirepäiväkirjasta. Lataa ja tulosta UAS7-oirepäiväkirja. Lisätietoa pisteytyksestä (englanniksi). Urtikarian vaikeusastetta arvioidaan aktiivisuuspisteiden lisäksi sen perusteella, esiintyykö turvotusoireilua eli angioödeemaa.